Kirjallisuutta

Virastot ja laitokset -sanasto

Valtioneuvoston kansliassa koottu Virastot ja laitokset -sanasto on julkaistu marraskuun lopussa valtioneuvoston termipankissa Valterissa.

Uudessa sanastossa annetaan suomalaisten ministeriöiden sekä niiden hallinnonalaan kuuluvien virastojen, laitosten ja toimielinten nimet viidellä kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi ja venäjäksi. Lisäksi sanastosta löytyvät nimien lyhenteet ja niiden erikieliset käännösvastineet. Joidenkin nimien kohdalla annetaan myös lisätietoja: esimerkiksi nimeä vaihtaneiden virastojen kohdalla annetaan sekä vanha että uusi nimi ja tieto siitä, että edellinen on vanhentunut. Myös käyttöyhteyksistä annetaan tietoja: Sanastossa kerrotaan muun muassa, että opetus- ja kulttuuriministeriö suosittaa ammattikorkeakoulun englanninkieliseksi vastineeksi sanaa polytechnic, kun taas oppilaitokset itse käyttävät nimiensä käännöksissä vastinetta university of applied sciences.

Virastot ja laitokset -sanastosta on hyötyä kaikille, jotka tuottavat sanaston kielillä tekstejä, jotka sivuavat valtionhallintoa. Myös suomeksi kirjoittavalle sanastosta on hyötyä ajantasaisten nimien ja oikeinkirjoituksen tarkistamisessa. Suomen kielen osalta oikeinkirjoituksessa on noudatettu ensisijaisesti kunkin viraston käytäntöä ja toiseksi suomen kielen lautakunnan suositusta.

Virastot ja laitokset.
Valtioneuvoston kanslia 2015.

Svenska Akademiens ordlista

Svenska Akademiens ordlista (SAOL) on sanakirja, joka antaa tietoa riikinruotsin sanojen taivutuksesta ja tavutuksesta. SAOL pyrkii heijastamaan nykykieltä, joten sanakirjan uusiin laitoksiin lisätään uudissanoja ja vastaavasti vanhentuneiksi katsottuja sanoja poistetaan. Keväällä 2015 Ruotsin akatemia julkaisi teoksesta uudistetun 14. laitoksen. Edellinen laitos kirjasta julkaistiin vuonna 2006.

SAOL:n 14. laitokseen on lisätty noin 13 500 hakusanaa, joten se sisältää nyt yhteensä noin 126 000 hakusanaa. Lisäksi liki 9 000 hakusanaa on muokattu. Uudessa laitoksessa on aiemmista laitoksista poiketen hakusanoina myös nimiä – esimerkiksi kaikki maiden nimet – sekä kaksiosaisia partikkeliverbejä kuten hoppa av tai hålla med. Hakusanoista annetaan myös aiempaa enemmän tietoa: kaikille substantiiveille, verbeille ja adjektiiveille annetaan taivutusohjeet, ja lisäksi annetaan tietoa sanojen ääntämisestä sekä merkityksestä.

Teoksen edellinen, 13. laitos on käytettävissä verkossa Ruotsin akatemian verkkosivustolla. Saman laitoksen digitaalinen versio, SAOL Plus, on ladattavissa verkossa ilmaiseksi. Uusimman laitoksen voi ostaa kirjakaupoista noin 30 euron hintaan.

Svenska Akademien: Svenska Akademiens ordlista över svenska språket. 14. upplagan.
Norstedts, Stockholm 2015. 1596 s. ISBN 978-911-306-012-5

Selkokirjoittajan tekstilajit

Kehitysvammaliitto ry ja oppimateriaalikeskus Opike ovat julkaisseet Leealaura Leskelän ja Auli Kulkki-Niemisen laatiman teoksen Selkokirjoittajan tekstilajit. Vaikka selkotekstien kirjoitusohjeita on Suomessa kehitetty 1980-luvulta lähtien, Selkokirjoittajan tekstilajit on ensimmäinen opas, jossa selkotekstejä ohjeistetaan tekstilajeittain.

Kirjaan on koottu runsaasti tietoa eri tekstilajeista ja niiden eroista. Lähempään tarkasteluun otetaan mediatekstit, informatiiviset tekstit sekä kaunokirjalliset tekstit. Kirjassa annetaan paljon esimerkkejä erilaisista teksteistä ja lisäksi konkreettisia ohjeita ja suosituksia selkotekstien kirjoittajille.

Kirja sopii kaikille selkokielestä kiinnostuneille sekä selkotekstejä kirjoittaville. Mukaan on liitetty myös yleiset selkokirjoitusohjeet, joten kirja sopii aloittelevallekin selkotekstien laatijalle. Kirjan voi ostaa Selkokeskuksen verkkokirjakaupasta, Opikkeen verkkokaupasta sekä muista kirjakaupoista noin 30 euron hintaan.

Leskelä, Leealaura & Kulkki-Nieminen, Auli: Selkokirjoittajan tekstilajit.
Kehitysvammaliitto ry & Opike, Helsinki 2015. 200 s. ISBN 978-951-580-637-6.