Kerttuli Harjanne – sanastotyön puolestapuhuja työturvallisuusalalla

Anu Ylisalmi

Kerttuli Harjanne työskentelee asiantuntijana Työturvallisuuskeskuksessa. Hän on osallistunut useaan Sanastokeskuksen sanasto- ja ontologiaprojektiin työryhmän jäsenenä.

Luonnontieteitä ja tietopalvelua

Toijalassa lapsuutensa ja nuoruutensa asunut Harjanne oli lukiossa matematiikkalinjalla, ja luonnontieteet kiinnostivat häntä jo kouluaikoina. Hän päätyikin Helsingin yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa ja tietojenkäsittelyoppia, mutta vaihtoi myöhemmin pääaineekseen kemian. Matematiikkaa ja fysiikkaa Harjanne opiskeli sivuaineina sekä suoritti joitakin kursseja myös tietojenkäsittelyopissa. ”Tietojenkäsittelyopin peruskursseista on ollut nykyistä työtäni ajatellen paljon hyötyä: tieto siitä, mihin nämä ykköset ja nollat perustuvat, sekä yksinkertaisten ohjelmointitehtävien myötä on syntynyt ymmärrys tietotekniikan perusteista”, Harjanne pohtii. 

Valmistuttuaan yliopistosta Harjanne jäi joksikin aikaa yliopistolle opetustehtäviin. Hän totesi kuitenkin, ettei tutkijan ura ole häntä varten. Opintojen loppuvaiheessa, hakiessaan aineistoa pro gradu -tutkielmaansa varten Harjanne oli kiinnostunut kirjasto- ja tietopalvelusta ja hän hakeutui Teknillisen korkeakoulun tietopalvelukurssille saadakseen informaatikon pätevyyden. Myöhemmin hän on suorittanut Teknillisessä korkeakoulussa myös PD-tutkinnon, jonka puitteissa hän suoritti opintoja muun muassa turvallisuustekniikassa ja työpsykologiassa sekä verkkosisältöjen tuottamisessa ja tietoarkkitehtuurissa.

Työturvallisuuskeskus

Työturvallisuuskeskus perustettiin vuonna 1970 työmarkkinakeskusjärjestöjen työsuojelutoimistoksi. Työturvallisuuskeskuksesta on kehittynyt neljässä vuosikymmenessä koulutuksen ja kehittämisen asiantuntijaorganisaatio, joka on laajentanut toimintaansa työn muutoksen mukana. Tapaturmantorjunnasta on edetty turvallisuusjohtamiseen ja työhyvinvointiin. Henkilökuntaa Työturvallisuuskeskuksessa on 36.

Työturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteena on parantaa työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja yhteistoiminnan edellytyksiä työyhteisöissä välittämällä tietoa työpaikoille koulutuksen ja verkkopalveluiden kautta. Työturvallisuuskeskus myös ylläpitää lakisääteistä, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoimaa työsuojeluhenkilörekisteriä, johon tallennetaan työpaikkojen työsuojelutehtävissä toimivien yhteystiedot.

Työturvallisuuskeskus saa rahoituksensa välillisesti työnantajilta. Työnantajien maksamia tapaturmavakuutusvaroja rahastoidaan Työsuojelurahastoon, joka puolestaan rahoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, kuten Työturvallisuuskeskusta. Lisäksi Työturvallisuuskeskus saa tuottoa järjestämistään koulutuksista.

Monipuolisia työtehtäviä

Ollessaan tietopalvelukurssilla Harjanne huomasi, että Työturvallisuuskeskukseen haettiin informaatikkoa, haki ja sai paikan. Alkuvaiheessa hänen työhönsä kuului pääasiassa organisaation ulkoisen tiedon hankkiminen erilaisista tietokannoista. Nykyään työhön kuuluvat verkkopalvelujen ja tietojärjestelmien sisällön kehitys ja ylläpito. Lisäksi Harjanne on mukana erilaisten aineistojen toimittamisessa.

Harjanne kokee hyötyvänsä työssään analyyttisestä ajattelutavastaan. Analyyttisyys saattaa olla peruja kemian opinnoista tai ehkä syy juuri kemian opintoihin ajautumiseen. Harjanne lainaa mielellään Suomen Sokerin entistä johtajaa, kemisti Björn Mattssonia, joka sanoi aikanaan kemian opintojen hyödyistä tehtävissään: ”Olen oppinut tekemään analyysin ennen synteesiä”.

Harjanteen mielestä parasta hänen työssään on vaihtelu ja se, että pitkään talossa olleena on itse pystynyt vaikuttamaan toimenkuvansa rakentumiseen. Harjanne pitää työssään myös siitä, että aina pääsee oppimaan uutta. Työn vaihtelun kääntöpuolena on työtehtävien hajanaisuus, jolloin kaikkiin tehtäviin ei ehdi perehtyä kunnolla ja tehtäviä on priorisoitava. Harjanne syventyisi mielellään perusteellisemmin verkkopalveluiden kehitykseen ja siihen, miten tieto työturvallisuudesta saataisiin yksittäisille työpaikoille ja yksittäisille työntekijöille asti. Harjannetta kiinnostavat myös ontologiat ja niiden hyödyntäminen tiedonhaussa ja sisällönkuvailussa.

Sinä parinkymmenen vuoden aikana, kun Harjanne on työskennellyt Työturvallisuuskeskuksessa, alalla on ehtinyt tapahtua paljon muutoksia: ”Aloittaessani Työturvallisuuskeskuksessa työsuojelun painopiste oli juuri siirtymässä edunvalvonnasta asiantuntijuuteen”, Harjanne kertoo. ”Työsuojelun arvostus ja kiinnostus sitä kohtaan on noussut etenkin viimeisten 5–10 vuoden aikana. Työsuojeluun liittyvät kysymykset ovat aikaisempaa enemmän esillä esimerkiksi lehdistössä.” Tiedonhankinnassa ja -välityksessä on internetin myötä tapahtunut suuri mullistus ja nykyään käyttäjät hakevat tietoa itsenäisesti.

Termit ja sanastotyö omassa työssä

Harjanne tutustui sanastoihin ensimmäistä kertaa tietopalvelukurssilla, jolla käsiteltiin tesauruksia ja sanastoja. Tuohon aikaan, 1980-luvun loppupuolella, tiedonhaku perustui hyvin pitkälti tesauruksiin ja sanastoihin, kun tietoa haettiin määrämuotoisilla lausekkeilla erilaisista tietokannoista.

Suomen kielen asema työturvallisuusalalla on vahva, vaikka tiedotuksessa käytetään enenevissä määrin suomen lisäksi myös vieraita kieliä, pääasiassa englantia. Englanninkieliset käsitteet vaikuttavat kuitenkin myös alalla käytettävään suomen kieleen, sillä esimerkiksi englannin occupational safety and health on suppeampi käsite kuin suomen työsuojelu. Tästä syystä työsuojelu-termin käyttö on alalla vähentynyt ja Suomessakin puhutaan enemmän työturvallisuudesta ja työterveydestä.

Harjanne kertoo keskustelevansa työtilanteissa usein termien käytöstä ja siitä, miten asiat ilmaistaan. Erityisesti asia nousee esiin laadittaessa erilaisia aineistoja kuten esitteitä. Harjanne miettii omia termivalintojaan etenkin lisätessään tietoa verkkosivuille, jolloin hän pohtii, mitä termejä sivuilla pitäisi käyttää, jotta sivuston käyttäjä löytää sieltä tarvitsemansa tiedon.

Sanasto- ja ontologiatyön merkitys on Harjanteen mukaan aivan keskeinen työturvallisuusalalla: ”Kun alan eri toimijat käyttävät termejä yhtenäisesti, myös loppukäyttäjä löytää helpommin tarvitsemansa tiedon. Sillä ei loppujen lopuksi ole merkitystä, minkä organisaation sivulta tieto löytyy, koska emme ole kaupallisia toimijoita, vaan palvelemme yhteistä hyvää.” Sanasto- ja ontologiatyö kiinnostaa Harjannetta etenkin siitä näkökulmasta, miten se auttaa tiedon löydettävyyttä ja asiakirjojen kuvailua.

Sanastokeskus TSK

Harjanne sai tietää Sanastokeskuksesta heti aloitettuaan työt Työturvallisuuskeskuksessa, sillä hän käytti työssään vuonna 1985 ilmestynyttä Työsuojelusanastoa (TSK 7). ”Alaa täysin tuntemattomalle se tarjosi oivan perehdytyksen toimialaan ja sen toimijoihin”, hän toteaa. Paremmin Harjanne pääsi tutustumaan Sanastokeskuksen työhön ollessaan mukana edellä mainitun Työsuojelusanaston päivitysprojektissa asiantuntijana vuosina 2004–2006.

Sanastotyön lisäksi Harjanne on osallistunut ontologiatyöhön. Hän on mukana parhaillaan TSR-ontologiatyöryhmässä sekä Työelämän laatu -työryhmässä, jonka työn perusteella muun muassa täydennetään Liiketoimintaontologiaa.

Sanasto- ja ontologiatyöhön osallistuminen on ollut Harjanteelle positiivinen kokemus: ”Tutustuminen sanastotyön menetelmiin auttaa jäsentämään omaa ajattelua”. Harjanteen mielestä antoisaa on myös tutustua työryhmätyöskentelyn kautta muiden alan organisaatioiden asiantuntijoihin ja tehdä heidän kanssaan yhteistyötä.

Harjanne harmittelee, ettei Sanastokeskus ole näkyvämmin esillä yhteiskunnassa, koska hän kokee Sanastokeskuksen työn kuitenkin tärkeäksi. ”Olisi hyvä, jos Sanastokeskus toisi sanastotyön merkitystä esiin laajemmin, sillä sanastotyöstä olisi hyötyä monelle yritykselle”, hän pohtii.

Mökkeilyä ja ranskan kieltä

Harjanteen perheeseen kuuluvat aviomies ja kaksi ”jo maailmalle lentänyttä” lasta. Vantaalla asuva Harjanne on viime vuosina viettänyt paljon aikaa Valkealassa perheen hankittua sieltä kesämökin. ”Muutama vuosi sitten pelasin vielä aika aktiivisesti golfia, mutta mökki on nyt vienyt kaiken sen ajan”, hän nauraa.

Harjanne harrastaa myös ranskan kieltä. Hän on opiskellut ranskaa avoimessa yliopistossa ja Ranskan kulttuurikeskuksessa ja katsoo mielellään ranskalaisia elokuvia. Harjanne myös laittaa mielellään ruokaa ja viikonloppuisin siihen vierähtääkin paljon aikaa.