Kansainvälistä yhteistyötä selkeän kielen hyväksi

Aino Piehl

Asioiminen ei aina suju kuin tanssi. Hankalista lukukokemuksista ensimmäisenä mieleen saattavat tulla viranomaisten tai vaikka pankkien ja vakuutusyhtiöiden kirjeet ja lomakkeet. Myös jokapäiväisessä surffailussaan voi törmätä esimerkiksi suostumuspyyntöön, josta ei millään jaksa ottaa selvää. Ongelmien ytimessä on tavallisesti kielenkäyttö.

Kokemus on yleismaailmallinen. Olipa kieli sitten japani, espanja, ruotsi tai suomi, tuntuvat monien viranomaisten ja yritysten viestit ja ohjeet uuvuttavilta ja vieraannuttavilta. Pääasiaa saattaa olla vaikea löytää, eivätkä tekstin sanat tunnu liittyvän oman elämän asioihin. Tekstin sävykään ei aina tunnu mukavalta. Pahimmillaan ihmiset jättävät viestin lukematta ja jäävät ilman heille kuuluvia oikeuksia ja etuja, saattavat jopa joutua vaikeuksiin. Yleismaailmallisia ovat paitsi ongelmat myös usein niiden ratkaisukeinot.

Kansainväliset selkeän kielen järjestöt

Havainto, että kokemus ja ratkaisutkin ovat pitkälti samoja kielestä ja kulttuurista riippumatta, on tuonut yhteen ihmisiä, jotka työssään pyrkivät vaikuttamaan organisaatioiden kielenkäyttöön. Toisilta oppimista ja yhteistyötä varten on olemassa kaksi kansainvälistä järjestöä, Clarity ja Plain Language Association International eli Plain. Lisäksi on pääasiassa kansallisella tasolla toimivia järjestöjä, kuten brittiläinen Plain English Campaign ja Yhdysvalloissa toimiva Center for Plain Language.

Kansainvälisistä järjestöistä suurempi ja vanhempi on Clarity, jonka perustivat Britanniassa 1983 vanhahtavaan ja monimutkaiseen oikeuskieleen kyllästyneet juristit. Jäseniä on nyt 650 yli 50 maasta. Kymmenen vuotta myöhemmin perustettiin Kanadassa Plain, jolla on nykyisin jäseniä yli 30 maasta. Järjestöillä on samat tavoitteet, mutta Clarityn toiminnassa painottuu jonkin verran enemmän juridinen kielenkäyttö. Molemmissa jäseninä on sekä yksittäisiä henkilöitä, kuten juristeja, lingvistejä ja muita alalla toimivia, että organisaatioita. Kotimaisten kielten keskus on kummankin järjestön jäsen, ja jäseninä on muitakin suomalaisia organisaatioita.

Molemmilla selkeän kielen järjestöillä on juuret vankasti anglosaksisissa maissa. Myös Australiassa ja Uudessa-Seelannissa plain language -toiminta kukoistaa. Kaikissa näissä maissa selkeän kielen koulutus- ja konsulttitoiminta on pääasiassa pienten yritysten hallussa. Yliopistotutkijoillakin on omia yrityksiä, jotka tarjoavat selkeän kielen palveluja. Myös Pohjoismaissa on pitkä selkeän kielen (ruotsiksi klarspråk) perinne ja maiden välistä yhteistyötä, mutta täällä vahva toimija on ollut valtio. Nykyään myös Pohjoismaissa on yhä enemmän alan yrityksiä.

Vinkkejä ja verkostoitumista

Clarityn ja Plainin tärkeä toimintamuoto on konferenssien järjestäminen. Pääasiassa pienyrittäjinä toimiva englanninkielinen plain language -väki on tarvinnut yhteisiä foorumeita kokemusten vaihtoon ja yhteistyökumppanien löytämiseen. Ensimmäisiä konferensseja oli Plain Language Campaignin järjestämä tapahtuma Cambridgessa vuonna 1990, mutta sen jälkeen niiden järjestäminen on ollut Plainin ja Clarityn käsissä. Plain on pitänyt konferensseja kahden vuoden välein vuodesta 1995, ja vuosittain niitä on ollut siitä lähtien, kun Clarity aloitti omat tapahtumansa 2005. Järjestöjen jäsenet osallistuvat jäsenhintaan toistensa tapahtumiin.

Clarity ja Plain tarjoavat jäsenilleen konferenssien lisäksi muutakin apua työhön viestinnän parantamiseksi. Clarity on julkaissut vuodesta 1983 tiedotuslehteä, joka on kasvanut ensimmäisestä nelisivuisesta tiedotteesta vuosittain ilmestyväksi ammattilehdeksi teemanumeroineen. Clarity Journalin arkisto on vapaasti verkossa luettavissa. Plain pitää yllä Linkedinissä selkeän kielen ryhmää, johon voivat liittyä muutkin kuin Plainin jäsenet. Se myös on aloittanut kansainvälisen selkeän kielen päivän viettämisen vuosittain 13. lokakuuta. Molemmat järjestöt tarjoavat verkkosivuillaan aineistoa selkeästä kielestä kaikkien käyttöön.

Englannin rinnalle muitakin kieliä

Englanninkieliset konferenssit ovat tarjonneet verkostoitumisen mahdollisuuksia myös muilla kielillä toimiville. Internet, sähköiset alustat ja sosiaalinen media ovat tehneet järjestöjä tunnetuiksi muualla maailmassa. Tämä taas on saanut Clarityn ja Plainin konferenssit kansainvälistymään. Ensimmäisen tapaamisen muualla kuin englantia puhuvassa maassa järjesti Clarity Boulognessa 2005, ja sen jälkeen konferensseja on ollut Amsterdamissa, Méxicossa, Lissabonissa, Tukholmassa, Antwerpenissa, Grazissa ja Oslossa. Koronapandemian vuoksi vuoden 2021 konferenssi järjestetään järjestöjen yhteisenä verkkotapahtumana.

Kansainvälistyminen on näkynyt myös konferenssien monikielistymisenä. Kansainvälisyyden on kuitenkin toivottu näkyvän enemmän järjestöjen toiminnassa. Nykyään Plainin verkkosivuilla onkin tietoa selkeästä kielestä ja linkkejä aineistoihin myös espanjaksi, portugaliksi, ranskaksi ja saksaksi eli kielillä, joita puhutaan useissa maissa. Myös muunkielistä sisältöä on rohkaistu tarjoamaan. Vuonna 2019 valittiin ensimmäinen puheenjohtaja, jonka äidinkieli ei ole englanti: Plainia luotsaa nyt norjalainen Margrethe Kvarenes. Claritylla puolestaan on maaedustajia, joilta voi saada omaa maata ja kieltä koskevia vinkkejä.

Järjestöjen to do -lista

Tiiviit tapaamiset vuosittaisissa konferensseissa ovat johtaneet järjestöt pohtimaan yhdessä, mitkä toimet olisivat tärkeitä kaikille maille selkeän kielen edistämisessä. Ensin määriteltiin, mitä on selkeä kieli. Clarityn, Plainin ja yhdysvaltalaisen Center for Plain Languagen pysyvä yhteistyöelin International Plain Language Federation perustettiin 2007. Sen sivuilta löytyy järjestöjen yhteinen selkeän kielen määritelmä 22 kielellä. Suomeksi se kuuluu näin: Teksti on kieleltään selkeä, jos sen sanasto, rakenne ja asettelu auttavat lukijaa helposti löytämään tarvitsemansa tiedon, ymmärtämään sen ja käyttämään tietoa hyväkseen.

Järjestöjen tehtävälistalla on määritelmän lisäksi standardin laatiminen selkeälle kielelle, alan tutkimuksen lisääminen sekä koulutusohjelman ja sertifioinnin luominen alan toimijoille. EU:n tuella sekä Antwerpenin ja Wienin yliopistojen kanssa toteutettiinkin jo selkeän kielen täydennyskoulutusohjelma IC Clear, mutta henkilövaihdosten vuoksi ohjelma ei nyt ole toiminnassa.

Selkeän kielen standardista laajempaan yhteistyöhön?

Suuri harppaus sekä järjestöjen yhteistyössä että selkeän kielen edistämisessä on selkeän kielen standardi. Sen laatimisesta tehtiin kesäkuussa 2019 ehdotus kansainväliselle standardisointijärjestölle ISOlle, joka päätti syyskuussa 2019 käynnistää hankkeen. Jos valmistelu sujuu suunnitelmien mukaan ja standardi hyväksytään, se on todennäköisesti käytettävissä vuonna 2022. Standardi perustuu järjestöjen selkeän kielen määritelmään. Teksti on englanninkielinen, mutta tavoitteena on tehdä mahdollisimman moniin kieliin sovellettava standardi.

Työ standardin parissa on osoittanut, että selkeän kielen edistämisessä tarvitaan tekstien asiantuntemuksen lisäksi myös esimerkiksi visualisoinnin, sanastotyön ja informaatiomuotoilun ja muiden muotoilualojen osaamista. Kaikki varmasti hyötyisivät siitä, että tulisi lisää tilaisuuksia tutustua toisten toimintaan, verkostoitua ja tehdä yhteistyötä paremman informaation tuottamisessa.