Anna-Lena Bucherilla on kokemusta sanastotyöstä neljän vuosikymmenen ajalta

Päivi Kouki

Hakiessaan aikoinaan toimistosihteerin paikkaa Ruotsin Terminologicentrum TNC:stä Anna-Lena Bucher ei tiennyt mitään terminologiasta tai sanastotyöstä. Ruotsia, englantia ja historiaa yliopistossa opiskellut Bucher on kuitenkin viihtynyt hyvin sanastotyön parissa: tänä vuonna hänellä tulee täyteen pyöreät 40 vuotta TNC:n työntekijänä. Bucher sanookin olevansa unelma-ammatissaan. ”Työni on mielekästä ja antoisaa, ja antaa minulle tilaisuuden kehittyä ja oppia uutta jatkuvasti”, Bucher kuvailee. Vuodesta 2000 lähtien Bucher on toiminut TNC:n toimitusjohtajana.

Keväällä 2013 Ruotsin akatemia kunnioitti Bucherin uraa myöntämällä hänelle Ruotsin akatemian kielenhuoltopalkinnon, joka annetaan ruotsin kielen tutkimuksen tai kielenhuollon saralla erityisesti ansioituneelle henkilölle.

Perinteisestä sanastotyöstä tiedon jäsentämiseen

Terminologicentrum TNC, alkuperäiseltä nimeltään Tekniska nomenklaturcentralen, perustettiin 1940-luvulla vastaamaan tekniikan eri alojen tarpeeseen selkiyttää ja yhtenäistää käsitteiden nimityksiä alojen sisällä. Ensimmäisten vuosikymmenten ajan TNC:n toiminta olikin nimenomaan tekniikan alojen sanastotyötä. Muilla, vähemmän teknisillä aloilla kiinnostus sanastotyöhön heräsi Bucherin mukaan 1970-luvulla. Silloin TNC alkoi saada toimeksiantoja muun muassa ympäristön, metsätalouden ja geologian piiristä.

Bucher sanoo, että hänen johtajuutensa aikana TNC:n asiakaskunnassa on tapahtunut selvä muutos: 2000-luvulla TNC:n suurin toimeksiantaja on ollut terveys- ja sosiaalisektori. Myös TNC:n saamien toimeksiantojen luonne on muuttunut 2000-luvun aikana. ”Perinteisen sanastotyön rinnalle on tullut uudenlaisia tehtäviä”, Bucher kertoo. ”Toimeksianto saattaa koskea vaikkapa terminologisten käsitteiden ja tieto-objektien tunnistamista tietomalleissa tai tiedon jäsentämistä ja tietomassojen kartoittamista erilaisia luokituksia varten.”

Ruotsissa kehitetään tällä hetkellä runsaasti terveys- ja sosiaalialan verkkopalveluita. Bucher näkee, että alan toimijat ovat ymmärtäneet, mitä hyötyä terminologien erityisosaamisesta voi olla kehitystyölle. ”Erilaisia luokituksia ja koodistoja kehitettäessä on olennaista, että pystytään erottamaan toisistaan käsitetaso, kielen taso ja reaalimaailman taso. Juuri siihen terminologeilla on asiantuntemusta”, Bucher sanoo. TNC onkin haluttu mukaan moneen hankkeeseen, mitä Bucher pitää tärkeänä. Tällaisia uudentyyppisiä projekteja ovat olleet esimerkiksi kansainvälisen terveydenhuollon luokituksen Snomed CT:n kääntäminen ruotsiksi, terveydenhuollon paikallisten koodistojen kartoittaminen kansallista koodistoa varten ja sähköisiin lääkärintodistuksiin liittyvän verkkopalvelun kehittämistyöhön osallistuminen.

Sanastotyön tulevaisuus on valoisa

Bucher uskoo, että sanastotyön menetelmille ja terminologien osaamiselle on tarvetta myös tulevaisuudessa: ”Näen TNC:n tulevaisuuden valoisana. Perinteiselle sanastotyölle tulee aina olemaan tarvetta, eihän suurimmalla osalla erikoisaloista edes ole tehty systemaattista sanastotyötä.” Hän sanoo, että terminologien tarjoamien palveluiden hyödyntäminen on vasta hiljattain alkanut toden teolla ruotsalaisessa yhteiskunnassa. ”Jos osaamme markkinoida taitojamme oikein ja tarpeeksi näkyvästi, myös muut ymmärtävät, mihin terminologeja tarvitaan”, Bucher arvioi.

Uudenlaiset hankkeet tarkoittavat myös sitä, että terminologit toimivat sellaisissa rooleissa, jotka poikkeavat totutusta, perinteisestä sanastotyöstä tutusta roolista. Bucherin mielestä tulevaisuuden suuri haaste onkin selvittää, millaisia tehtäviä nämä uudet roolit sisältävät. Haastavaa siitä tekee hänen mukaansa projektien monimutkaisuus ja sen aiheuttama epäselvyys. Projekteissa on mukana paljon muitakin ammattilaisia, joiden työ liittyy tiedon järjestämiseen ja rakenteistamiseen – esimerkiksi informaatikkoja, tietoasiantuntijoita ja tietomallintajia –, mutta usein tuntuu vaikealta ratkaista, millainen rooli kullakin ammattilaisella tulisi olla.

Nordterm-päivät ja pohjoismainen yhteistyö

Terminologicentrum TNC järjesti kesällä 2013 Nordterm-päivät, jotka kokoavat yhteen sanastotyöstä ja terminologisesta tutkimuksesta tai koulutuksesta kiinnostuneita pohjoismaalaisia. Siitä huolimatta, että Bucherin ura sanastotyön parissa on kestänyt pitkään, hän kertoo saavansa jokaisesta Nordterm-seminaarista uusia näkökulmia, ajatuksia ja kokemuksia. Hän uskoo, että sama koskee kaikkia Nordtermin osanottajia. ”Sanastotyössä on niin monta eri puolta, että seminaarissa tutustuu aina johonkin uuteen tai vähemmän tuttuun asiaan. Jossain on voitu keksiä uusi tapa hyödyntää sanastotyön menetelmiä, toisaalla taas löydetty uusi keino saada asiakkaat kiinnostumaan terminologien tarjoamista palveluista”, sanoo Bucher.

Tänä vuonna Nordterm-seminaarin teemana oli sanastotyön eri vaiheet työn suunnittelusta sen tulosten hallinnointiin. Bucherin kokemuksen mukaan nimenomaan hallinnointi jää usein liian vähälle huomiolle siitä huolimatta, että se on merkittävä osa projektia. ”Sanastoprojekti ei pääty siihen, että sen tulokset esitellään. Sen sijaan työssä alkaa silloin uusi vaihe, johon kuuluu tuotetun aineiston ylläpito ja päivittäminen sekä sen levittäminen käyttäjille ja hyödyntäminen käytännössä”, Bucher toteaa.

Nordterm-organisaation puitteissa on tehty pohjoismaista yhteistyötä sanastotyön ja terminologian alalla 1970-luvulta lähtien. Nordtermin ytimen muodostavat pohjoismaiset sanastokeskukset, ja myös Bucher on ollut Nordtermissä mukana alusta asti. Nordterm-yhteistyön alkuvuosina oli tärkeää tutustua toisiin toimijoihin ja oppia muiden organisaatioiden toimintatavoista. Myöhemmin Nordtermin yhteistyökumppanit kehittivät yhdessä esimerkiksi termipankkitoiminnan periaatteita, laativat terminologian sanaston ja tekivät terminologien työtä tunnetuksi yhteiskunnassa. Ruotsin ja Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 tarkoitti puolestaan tärkeää yhteistyötä ruotsalaisten ja suomalaisten terminologien välillä, kun EU:hun liittyvien käsitteiden omankielisten vastineiden selvittäminen oli ajankohtaista molemmissa maissa. Viime vuosina yhteistyö on Bucherin mukaan liittynyt tarpeeseen laajentaa terminologin roolia ja soveltaa sanastotyön menetelmiä uusilla tavoilla.

Bucher pitää pohjoismaisen yhteistyön jatkamista edelleen tärkeänä. Vaikka myös TNC:n tekemä yhteistyö eurooppalaisessa terminologiayhdistyksessä EAFT:ssä (European Association for Terminology) ja kansainvälisen standardisoimisjärjestö ISOn terminologikomiteassa TC 37:ssa on tärkeää ja antoisaa, se ei Bucherin mielestä voi korvata pohjoismaiden välistä yhteistyötä. ”Pohjoismailla on paljon yhteistä. Esimerkiksi yhteiskunnan tarpeet terminologien työlle ovat samantapaisia, joten pystymme oppimaan yhteistyökumppaniemme kanssa toisiltamme ja vaihtamaan ajatuksia käytännön työstä. Toisaalta Pohjoismaiden välillä on myös eroja, mikä voi myöskin olla kiinnostavaa ja opettavaista”, Bucher sanoo.

Laajan näkökulman etu

Toimitusjohtajakautenaan Bucher ei ole osallistunut projekteihin terminologin ominaisuudessa. Sen sijaan hän on ollut mukana käynnistämässä kaikkia TNC:n projekteja. Bucher on pitänyt tärkeänä perehtyä jokaiseen projektiin niin hyvin, että hän on tarpeen vaatiessa pystynyt keskustelemaan terminologien kanssa projektin aikana heräävistä kysymyksistä. ”Olen pyrkinyt siihen, että pystyn toimimaan eräänlaisena kaikupohjana, jos terminologit sitä tarvitsevat”, Bucher kertoo.

Bucher kokee, että hyvä yleiskuva kaikista projekteista on auttanut näkemään projektien erot ja samankaltaisuudet. Hän sanoo, että se on helpottanut myös erilaisten suuntausten havaitsemista TNC:n toimeksiannoissa. ”TNC:ssä on aina ajateltu, että sanastotyössä tärkeää on koordinointi, laaja näkökulma, jatkuvuus ja uudistuminen. Nämä ovat ne neljä ohjenuoraa, joiden mukaan olen yrittänyt itsekin toimia”, Bucher sanoo.