Satu Leinonen
Kääntäjän ammatissa työtarjousten aihepiiri vaihtelee esimerkiksi korppupaketin kylkeen tarkoitetusta muutaman rivin ravintoainetaulukosta satoja sivuja käsittäviin kalvonpuhalluslaitteiden käyttö-, huolto- ja korjausohjeisiin. Siten myös tarvittavaa erikoisalatietämystä ja tyyliseikkoja koskevat vaatimukset ovat hyvin erilaisia eri toimeksiantojen kohdalla. Kääntäjien koulutuksessa on tarjolla jonkin verran erikoisalakohtaisia käännöskursseja, ja toki myös omat kiinnostuksen kohteet ohjaavat jossain määrin käännöstöiden vastaanottamista. Tietyn alan kääntämiseen erikoistuminen lienee kuitenkin useimmilla kääntäjillä sattumanvaraista. Itse esimerkiksi työskentelin ennen kääntäjäopintojeni aloittamista osastonsihteerinä sairaalassa eri klinikoilla, jolloin varsin monen lääketieteen erikoisalan kieli ja ilmaisukonventiot tulivat tutuiksi. Siksi vuosia myöhemmin kääntäjäyrittäjäksi ryhtyessäni valitsin käännöstoimistojen koekäännösten aiheeksi useimmiten lääketieteen – se tuntui kaikkein omimmalta alalta esimerkiksi rahoitus- tai IT-alan teksteihin verrattuna. Nykyään käännän hyvin monien alojen tekstejä, mutta lääketieteen tekstejä edelleen eniten.
Yrittäjänä toimivien kääntäjien tulot määräytyvät pitkälti sen mukaan, miten paljon töitä kääntäjä ottaa vastaan. Jos ryhtyy kovin valikoivaksi, tulot voivat jäädä varsin pieniksi. Toisaalta jos otan vastaan käännöstyön joltakin uudelta alalta, se tarkoittaa myös, että käytän siihen perehtymiseen ensimmäisellä kerralla paljon aikaa. Mutta jos teen työn hyvin, asiakas saattaa tilata minulta käännöksiä jatkossakin. Tällöin asiakaskuntani laajenee, eikä kellään asiakkaalla ole liian suurta osuutta liikevaihdostani. Monipuolisuus on siis valttia! Toimeentulon varmistamisen lisäksi se vaikuttaa myös oman päivittäisen työn vaihtelevuuteen ja kiinnostavuuteen sekä kääntäjänä kehittymiseen, yleissivistyksen kasvamista unohtamatta.
Usein kuulee ihmeteltävän, miten humanistikääntäjä voi hallita teknisiä tekstejä. Jonkin koneen tai laitteen toimintaperiaate voikin olla hyvin monimutkainen ja edustaa uusimpia innovaatioita, jolloin suomenkielistä terminologiaa ei välttämättä ole tai se on vasta kehitteillä. Tekniset tekstit ovat mielestäni kuitenkin hyvin loogisia ja selkeitä verrattuna vaikkapa muutamiin kääntämiini konsertti- ja taidenäyttelyarvosteluihin, joiden ilmaukset olivat hyvin abstrakteja ja monimerkityksellisiä. Myös mainostekstit voivat olla joskus todella aikaa vievää käännettävää, sillä vaikka ne ovat usein lyhyitä, niissä korostuvat eritoten tyylilliset seikat. Niiden kääntämistä saattavat vaikeuttaa myös asiakkaan vaatimukset esimerkiksi siitä, ettei tuotenimeä saa taivuttaa – seikka, joka toimii englannissa, mutta suomessa ei ainakaan kovin helposti. Teknisten tekstien kääntämistä helpottaa myös se, että kääntäjä ei tee työtään yksin, vaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. Termiongelmat saadaankin yleensä ratkaistua yhdessä – onhan asiakas oman alansa asiantuntija. Useimmiten asiakkaat suhtautuvat kääntäjän tarkennuskysymyksiin hyvin avuliaasti ja ymmärtäväisesti. Toisaalta kääntäjän ammattitaitoon kuuluu kyky perustella lisätietojen tarve siten, että asiakas ymmärtää siitä olevan lopulta etua myös hänelle itselleen.
Kääntämistä voidaan ajatella prosessina, jossa yhdistyvät tekstianalyysi, tiedonhankinta ja hyvä kohdekieli. Työkokemuksen myötä näistä toisiinsa limittyvistä vaiheista tulee rutiinia, mikä puolestaan helpottaa uusiin erikoisaloihin perehtymistä. Olipa seuraava käännöstyö miltä tahansa kääntäjälle vieraalta alalta, sen omaksuu suhteellisen nopeasti, kun edellä mainitut vaiheet toistuvat kaikkien toimeksiantojen yhteydessä. Kun tekstianalyysin tai tiedonhaun (termien ja käsitteiden selvittelyineen) oppii toteuttamaan tehokkaasti, varsinaiseen kääntämiseen pääsee käsiksi melko nopeasti. Ensimmäinen käännöstyö tietyltä erikoisalalta on aina se kiperin, mutta kun sen on saanut tehtyä, seuraava saman alan työ sujuu jo huomattavasti helpommin. Erikoisalakohtainen tietämys kumuloituu, joten mistä tahansa työstä voi olla apua jotain tulevaa käännöstyötä tehdessä. Kääntäjän ammatti onkin siitä onnekas, että osaaminen kasvaa joka ikisen työn myötä ja joka ikinen päivä oppii konkreettisesti jotakin uutta.
Kirjoittajasta:
Satu Leinonen on asiatekstinkääntäjä, joka työskentelee omassa yrityksessään Satutextissä.