Vaikutus vai vaikuttavuus?

Pekka Linna & Mari Suhonen

Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeessa on tuotettu vuodesta 2018 lähtien yhteistä sanastoa valtionavustusten myöntäjille ja hakijoille. Sen avulla eri toimijat voivat helpommin saavuttaa yhteisymmärryksen yhteisistä käsitteistään. Sanastoa on tehty yhteistyössä eri hallinnonaloilla toimivien valtionavustustoiminnan asiantuntijoiden ja valtionavustuksen hakijoiden kanssa.

Valtionavustustoiminnan sanaston ensimmäisessä julkaisussa käsiteltiin erityisesti valtionavustusten myöntämiseen ja hallintoon liittyviä käsitteitä. Sen jälkeen sanastoa on laajennettu valtionavustuksilla rahoitettavaan toimintaan liittyvillä käsitteillä. Käsitteet ovat äärimmäisen tärkeitä toiminnan kehittämisessä ja osapuolten yhteistyössä. Käsitteiden avulla valtionavustuksen myöntäjä viestii valtionavustushaun tavoitteista ja valtionavustusten käyttötarkoituksista ja hakija puolestaan kuvaa omaa toimintaansa ja sen tavoitteita.

Esittelemme tässä artikkelissa havaintojamme vaikutuksiin liittyvistä käsitteistä ja niihin liittyviä terminologisessa käsitetyössä tehtyjä ratkaisuja.

Monenlaista puhetta vaikutuksista

Käsitetyön valmisteluryhmä perehtyi yhteiskunnallisista vaikutuksista käytävään keskusteluun tutustumalla suomen- ja englanninkielisiin oppaisiin, raportteihin ja tieteellisiin artikkeleihin, jotka käsittelevät toiminnan yhteiskunnallisia vaikutuksia ja vaikutusten arviointia. Hyvin nopeasti kävi selväksi, että toimintaa ja sen vaikutuksia koskeva käsitteistö ei ole vakiintunutta kummallakaan kielellä. Lisäksi toimintaa ja sen vaikutuksia voidaan tarkastella monesta näkökulmasta, kuten yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten, toiminnan aikaansaamien vaikutusten tai toiminnalle asetettavien tavoitteiden. Usein yhteiskunnallisesti vaikuttavaa toimintaa kuvaavassa puheessa toimintaa arvottavat tai tavoitteellisesti ohjaavat piirteet värittävät käsitteiden merkitystä eri tavoin. Siksi puhetavat ovat yhteismitattomia, eivätkä sovellu erilaisiin käyttötilanteisiin.

Päätimme kuvata valtionavustustoiminnan käsitetyössä edellä mainitut kolme näkökulmaa eli muutokset, vaikutukset ja tavoitteet niin, ettei käsitteiden merkitys riipu mistään erityisestä toiminnasta. Lisäksi maailman ja toiminnan tarkastelua varten määriteltiin muita, niin ikään erilaisiin tilanteisiin sovellettavia käsitteitä.

Maailmaa koskevilla käsitteillä on mahdollista kuvata erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä, ilmiöiden tiloja ja muutoksia. Ne soveltuvat monenlaisten maailman osien kuvaamiseen. On mahdollista puhua esimerkiksi nuorten hyvinvoinnista ilmiönä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Toiminnan vaikutuksia kuvaavilla käsitteillä voidaan kuvata niitä muutoksia, jotka toiminta aiheuttaa suoraan tai epäsuorasti.

Vaikutuksia kuvaavat käsitteet rakentuvat maailmaa koskevan käsitteistön varaan, mutta eivät sisällä minkäänlaisia viitteitä tavoitteenasetteluun. Mikäli toiminta esimerkiksi saa aikaan muutoksen nuorten hyvinvointiin välillisesti vaikuttavassa tekijässä, on muutos nuorten hyvinvoinnissa toiminnan välillinen vaikutus – riippumatta siitä, onko kyseinen muutos ollut toiminnan tavoitteena.

Yleisillä päämäärän ja tavoitteen käsitteillä on mahdollista kuvata sellaisia tiloja tai tarkoituksia, joiden avulla halutaan hahmottaa toiminnan suuntaa ja siihen etenemistä. Päämäärä viittaa toiminnan perimmäiseen tarkoitukseen ja tavoite taas ennalta määritettyyn kohteen tilaan, johon pyritään. Niinpä esimerkiksi nuorten hyvinvoinnin koheneminen voisi olla toiminnan pitkän ajan päämäärä ja tietty nuorten hyvinvointiin vaikuttavan tekijän yksiselitteisesti havaittava muutos ajallisesti lyhyemmin rajatun toiminnan tavoite.

Vaikutukset ovat aikaansaatuja muutoksia

Yhteiskunnallista toimintaa koskevissa aineistoissa tehdään usein ero tärkeänä ja vähemmän tärkeänä pidettävän vaikutuksen välillä. Merkittävyys tai muu tärkeys osana vaikutusta ja vaikuttavuutta on ymmärrettävä piirre, kun ajatellaan vaikkapa toimintaa suunnittelevan tahon tai avustuksen myöntäjän tavoitteita. Molemmat haluavat edistää nimenomaan sellaista toimintaa, joka on tärkeää.

Vaikutusten merkittävyyseroon perustuvissa käsitteistöissä lähdetään liikkeelle siitä, että on olemassa selkeä raja, joka tuottaa merkittävyyseron: toisella puolella olevat vaikutukset ovat merkittäviä ja toisella puolella olevat eivät ole merkittäviä. Tällöin olisi luontevaa sisällyttää merkittävyys vaikutuksen käsitteeseen sen yhtenä olennaisena piirteenä.

Valtionavustustoiminnan käsitetyössä on kuitenkin tunnistettu tarve neutraalille vaikutus-käsitteelle, joka ei sisällä tärkeyden elementtiä. Sanaston mukaan vaikutus onkin muutos, jonka tarkasteltava toiminta tai muu tarkasteltava tekijä aiheuttaa joko yksin tai yhdessä muiden tekijöiden kanssa. Vaikutukset on näin mahdollista kuvata vain maailmassa tapahtuvina muutoksina. Vaikutuksen merkittävyys muodostuu erikseen siitä henkilö- tai tilannekohtaisesta tulkinnasta, joka vaikutukselle annetaan. Mikäli esimerkiksi tietyssä hankkeessa asetetaan tavoitteeksi työllisyyden paraneminen, voitaneen tällaista muutosta pitää merkittävänä vaikutuksena. Mikäli työllisyyden paranemista sen sijaan tarkastellaan vain keinona parantaa alueen hyvinvointia, lienee hyvinvoinnin muutos se merkittävä vaikutus, jota tavoitellaan ja seurataan.

Vaikuttavuus on ominaisuus

Suomenkielisessä kirjallisuudessa on usein käytetty vaikuttavuus-sanaa viitattaessa joko erityisen tärkeänä pidettävään vaikutukseen tai vaikutusten paljouteen. Tällaisen kielenkäytön mukaisesti voitaisiin esittää kysymys: onhan toiminnalla vaikutuksia, mutta onko sillä vaikuttavuutta?

Sanastossa olemme kuitenkin määritelleet vaikuttavuuden niin, että se on toiminnan ominaisuus, joka ilmentää sitä, miten ja millaisia vaikutuksia toiminta voi saada tai on saanut aikaan ilmiössä tai muussa tarkasteltavassa kohteessa suhteessa valittuun vertailukohtaan. Kun vaikutuksen merkittävyys on olennaista, suosittelemme puhumaan tilanteen mukaan joko yhteiskunnallisesta vaikutuksesta tai systeemisestä muutoksesta. Kun vaikutusten määrä on olennaista, kannattaa puhua monikossa vaikutuksista tai tarkemmin yhteiskunnallisista vaikutuksista, jos niistä on kyse.

Meillä oli kolme syytä päätyä määrittelemään vaikuttavuus-käsite tässä merkityksessä. Ensinnäkään emme pitäneet perusteltuna rakentaa käsitejärjestelmää, jossa on eri käsitteet ei-merkittäville vaikutuksille ja merkittäville vaikutuksille ilman yhteistä vaikutuksen yläkäsitettä, kuten edellä on todettu. Toiseksi vaikuttavuus-sana kuvastaa ennemmin ominaisuutta kuin eräänlaista vaikutusta. Lisäksi suomenkielisessä vaikutuksia koskevassa keskustelussa vaikuttavuus näytti jo esiintyvän paitsi pois jättämässämme merkityksessä myös tässä sanastoon valitussa merkityksessä.

Suomen kielen rakenteen mukaisesti vaikuttavuus-termi viittaa sanastossa siis tarkasteltavan asian ominaisuuteen. Kuten vaikutusta, sitäkin voidaan käyttää arvottamatta: kyseinen asia on tai ei ole vaikuttava tai se voi olla esimerkiksi paljon tai vähän, hyvin tai huonosti vaikuttava. Yleiskielisesti voitaisiin samaan tapaan vertailla rasitusta ja rasittavuutta. Mikäli jokin työ tuottaa rasituksia, voidaan tarkastella työn rasittavuutta. Mikäli työ tuottaa huomattavan paljon rasituksia, puhutaan silti edelleen työn aiheuttamista rasituksista. Ei siis ajatella, että välittömästi näkyvät haitat ovat työn aiheuttamia rasituksia mutta pitkän ajan kuluessa esiin tulevat haitat ovatkin työn aiheuttamaa rasittavuutta. Rasitus aiheutuu työstä ja rasittavuus on työn ominaisuus. Vaikutus aiheutuu toiminnasta ja vaikuttavuus on tuon toiminnan ominaisuus.

Alun kysymys voitaisiinkin sanaston käsitteillä esittää esimerkiksi ”Toiminnalla on selvästikin ollut joitakin välittömiä vaikutuksia, mutta oliko sillä myös yhteiskunnallisia vaikutuksia – saiko toiminta aikaan jonkin systeemisen muutoksen?”.

Sanaston haasteita ja hyötyjä

Valtionavustustoiminnan sanaston osuus, joka liittyy valtionavustuksella rahoitettavaan toimintaan ja arviointiin, poikkeaa osin vakiintuneista puhetavoista. Yhtenä syynä on se, että sanastossa on yleiskielen perusteella tuttuja sanoja, joista on muotoiltu täsmällisesti määriteltyjä käsitteitä. Tämä ero on sama kuin rakennusta koskevan arkipuheen ja rakennusalan ammattikäsitteistön välillä. Ammattikäsitteistön avulla rakennusalan ammattilaiset voivat keskustella kokonaisuuksista ja yksityiskohdista yksiselitteisesti – vaikka tämä ulkopuoliselle tuntuukin hankalalta, jos joutuu mukaan keskusteluun. Samalla tavalla yhteiskunnallista toimintaa, sen vaikutuksia ja näiden arviointia koskeva käsitteistö tarjoaa sen omaksujalle varmasti alkuun pähkinän purtavaksi mutta käyttäjilleen mahdollisuuden päästä nopeammin ja varmemmin asian ytimeen.

Toisena syynä poikkeavaksi koettuun sanastoon on jo aiemmin mainittu asiantuntijatahojen puhetavan moninaisuus sekä suomen- että englanninkielisessä kirjallisuudessa. Yhteistä käsitteistöä ei ole toistaiseksi kehitetty etenkään tästä näkökulmasta, josta nyt tarkastelemme sitä. Ei ole ollut tarvetta tai mahdollisuutta yhtenäistää suomalaista puhetapaa näin systemaattisesti ja laajasti nimenomaan valtionavustustoiminnan uudistuviin tarpeisiin. Tavoitteenahan on, että kaikki valtionapuviranomaiset ja näiden kanssa toimivat valtionavustuksen hakijat ja saajat ja muutkin asiaan liittyvät toimijat voisivat jatkossa käyttää käsitteitä yhtenäisesti yhteisessä toiminnassaan.

Vuoden 2023 alkupuolella Valtionavustustoiminnan sanastosta julkaistaan uusi laitos, joka sisältää sekä aiemmin julkaistut käsitteet että käsitetyössä laaditut uudet käsitekuvaukset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin 13.6.2022 vieraskynätekstinä Valtiokonttorin Näköaloja-blogissa. Terminfon artikkelia varten on tehty pari pientä tarkennusta, mutta käsitteiden esittely ja perustelu ei ole muuttunut alkuperäisestä.

Kirjoittajista:
Pekka Linna on CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksessa työskentelevä toiminnankehittäjä. Valtionavustustoiminnan kehittäminen ja digitalisointi -hankkeessa hän on osallistunut käsitetyön lisäksi uuden toimintamallin kehittämiseen ja valmennuksiin. Mari Suhonen on Sanastokeskuksen terminologi. Hän on osallistunut valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeessa valtionavustustoiminnan käsitetyöhön vuodesta 2018 lähtien.

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <blockquote> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.