Käsitetyö henkilökohtaisen budjetoinnin hankkeessa

Pauliina Havakka

Henkilökohtaisen budjetoinnin (HB) Suomen kokeiluhankkeen (2020–2021) tavoitteena oli kehittää Suomen oikeusjärjestelmään ja palvelurakenteeseen soveltuva henkilökohtaisen budjetoinnin järjestämistapa, jossa henkilökohtaisen budjetin ensisijaisia käyttäjiä ovat vammaiset henkilöt. Valtakunnallisen hankkeen lisäksi hankkeessa oli mukana yhdeksän alueellista hanketta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) luovutti sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) ehdotuksen hallituksen esitykseksi vuoden 2021 lopussa. Yhtenä THL:n tehtävistä oli valmistella henkilökohtaisen budjetoinnin sanasto yhteistyössä Sanastokeskuksen kanssa. Sanasto julkaistaan osana henkilökohtaisen budjetoinnin hankkeen tuloksia ja liitteenä vuonna 2022 ilmestyvässä työpaperissa, joka sisältää esityksen henkilökohtaisen budjetoinnin Suomen malliksi. Artikkelissa kuvataan käsitetyön prosessia henkilökohtaisen budjetoinnin hankkeessa sekä millaisia asioita käsitteiden valinnassa sekä niiden määritelmissä ja huomautuksissa on pitänyt huomioida.

Käsitetyön organisoinnista

HB-hankkeen käsitetyö alkoi loppusyksyllä 2020 aihealueeseen liittyvien käsitteiden ja niiden määritelmien kartoittamisella THL:ssä, ja samalla käsitetyön etenemistä suunniteltiin yhdessä Sanastokeskuksen kanssa. Kartoituksessa käytettiin lähteenä Suomessa tehtyjen aiempien HB-kokeilujen aineistoja, HB-hankkeessa jo tehtyä taustamateriaalia (THL 2020), oikeudellista aineistoa ja tutkimusjulkaisuja, joiden pohjalta valittiin noin 50 käsitettä. Käsitetyöprojektin tavoitteena oli laatia henkilökohtaisen budjetoinnin käsitteisiin keskittyvä suomenkielinen sanasto, johon THL:n asiantuntijat valitsevat yhdessä Sanastokeskuksen terminologin kanssa noin 20–25 käsitettä. Sanastoon on tarkoitus lisätä myöhemmin ruotsin kieli. Henkilökohtaisen budjetoinnin hanke käynnistyi täysimääräisesti syksyllä 2020, ja käsitetyötä päätettiin tehdä samanaikaisesti HB:n Suomen mallia suunniteltaessa. Toisena vaihtoehtona olisi ollut tehdä käsitetyötä vasta Suomen mallin valmistumisen jälkeen.

HB-hankkeen käsitetyöryhmän muodostivat THL:n Vammaisuus yhteiskunnassa -tiimin asiantuntijat ja Sanastokeskuksen terminologi. Käsitetyöryhmä kokoontui yhdeksän kertaa vuoden 2021 aikana. Ensimmäisen kerran työryhmä kokoontui käsitetyöpajaan tammikuussa 2021, jolloin saimme perehdytyksen keskeisiin terminologisiin periaatteisiin ja teimme yhdessä käsitteiden priorisoinnin. Tällöin rajasimme käsitteiden määrän noin 30 käsitteeseen. Terminologi antoi meille tehtäväksi pohtia, mitä näkökulmaa sanastossa käytetään. Onko näkökulma esimerkiksi lainsäädännön, henkilökohtaisen budjetin käyttäjän vai sosiaalityöntekijän tai muun viranomaisen? Näkökulmaksi valikoitui lainsäädäntö, koska sanasto kytkeytyy osaksi ehdotusta hallituksen esitykseksi. Sanasto on kuitenkin myös työväline sosiaalityöntekijöille ja muille viranomaisille. Lisäksi sanastossa olevia käsitteitä ja määritelmiä voidaan avata tarkemmin sosiaalityössä tai muussa viranomaistyössä henkilökohtaisen budjetin käyttäjille.

Kussakin käsitetyöpajassa käsiteltiin kevään aikana vaihteleva määrä käsitteitä, ja käsitteiden määrä supistui työn edetessä ensin hieman yli 20 käsitteeseen ja sitten hieman sen alle. Käsitteiden määritelmät ja huomautukset tarkentuivat vähitellen, mutta vasta kun THL:n tekemä esitys HB:n Suomen malliksi valmistui loppusyksystä 2021, voitiin tehdä viimeiset muokkaukset sanastoon. Valmis Henkilökohtaisen budjetoinnin sanasto sisältää 19 käsitettä, joista kymmenen liittyy suoraan henkilökohtaiseen budjetointiin ja soveltuvat käytettäväksi myös muualla kuin vammaisen henkilön henkilökohtaisessa budjetoinnissa. Sen sijaan suurin osa yhdeksästä muusta käsitteestä liittyy erityisesti vammaisiin henkilöihin ja vammaispalveluihin.

Kommentteja alueellisilta hankkeilta ja käyttäjiltä

Henkilökohtaisen budjetoinnin hankkeessa oli mukana yhdeksän alueellista hanketta, jotka haluttiin osallistaa mukaan käsitetyöhön. Alueellisille hankkeille ja niiden yhteistyökumppaneille järjestettiin vuoden 2021 aikana seitsemän käsitetyöpajaa, joihin osallistui edustajia lähes kaikista hankkeista. Osallistuminen käsitetyöpajoihin oli vapaaehtoista, ja niihin oli siten mahdollista osallistua yhdestä seitsemään kertaan. Käsitetyöpajojen aluksi käytiin läpi käsitetyöryhmän työn tuloksia, minkä jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus esittää niistä kommentteja vapaamuotoisesti. Käsitetyöpajoihin osallistujat saivat halutessaan vain kuunnella eikä velvoitetta kommentoida ollut. Saadut kommentit välitettiin sekä käsitetyöryhmälle että HB-hanketoimistolle. Kommentit olivat moninaisia, sisälsivät sekä yhtäläisyyksiä että eroja ja toivat esille eri näkökulmia.

Tämän lisäksi HB-käsitetyön etenemisestä kerrottiin myös muutamassa hankkeen työskentelypäivässä, jolloin oli myös mahdollisuus esittää kommentteja. Lisäksi sanastoluonnoksia oli esillä hankkeen yhteistyötilassa, johon oli mahdollista kirjoittaa kommentteja. Järjestimme myös kahden alueellisen hankkeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan HB-hankkeiden, kanssa kehittäjäasiakastyöryhmien tapaamisen, jossa esitettiin keskeisiä henkilökohtaisen budjetoinnin käsitteitä ja niiden määritelmiä. Näin saimme myös henkilökohtaisen budjetin potentiaalisen käyttäjän näkökulman esille. Asiakkailta saadut kommentit painottuivat siihen, että määritelmien pitäisi olla mahdollisimman kompakteja ja selkeästi muotoiltuja. Myös HB-hanketoimistoon kuuluvien THL:n asiantuntijoiden, hankkeen ohjausryhmän jäsenten ja yksittäisten muiden THL:n asiantuntijoiden on ollut mahdollista antaa kommentteja sanastosta käsitetyöprosessin aikana. Edellä mainituilla tavoilla oli tarkoitus antaa kaikille halukkaille ja käsitetyöstä kiinnostuneille mahdollisuus kommentoida ja olla mukana käsitetyössä.

Käsitteiden valinnan ja määrittelyn haasteita

Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on käytetty sekä henkilökohtaisen budjetoinnin että henkilökohtaisen budjetin käsitteitä, mutta henkilökohtainen budjetti on näistä kahdesta yleisemmin käytetty käsite kansainvälisen aineiston perustella. Henkilökohtaisen budjetoinnin ja budjetin käsitteillä ei ole yhtä yhtenäistä ja vakiintunutta määritelmää, joka olisi hyväksytty globaalisti. Tästä huolimatta eri maiden määritelmissä on myös samankaltaisuutta. Toisaalta molemmat käsitteet on määritelty pääsääntöisesti hyvin laajasti, joten ne voivat sisältää hyvin erilaisia asioita. Yksi määritelmien eroista on, katsotaanko niissä henkilökohtainen budjetointi palvelujen järjestämistavaksi vai omaksi palvelukseen.

Henkilökohtainen budjetointi on HB-sanaston keskeisin käsite. Hankkeessa oli lähtökohtana, että henkilökohtainen budjetointi on palvelujen järjestämistapa. Lisäksi keskeistä HB:n Suomen mallissa on, että henkilökohtaisen budjetin käyttäjä tekee valintoja. Tämän vuoksi sanastossa henkilökohtainen budjetointi määriteltiin palvelujen järjestämistavaksi, jossa käyttäjä valitsee ja hankkii palveluja hänelle myönnetyllä henkilökohtaisella budjetilla. Käsitteen määritelmä haluttiin pitää kompaktina, joten käsitteen huomautukseen kirjattiin muita henkilökohtaisen budjetoinnin käsitettä kuvaavia asioita. Henkilökohtainen budjetointi pohjautuu muun muassa yksilöllistämisen ja henkilökohtaistamisen ideologiaan. Tutkimustiedon mukaan moni henkilökohtaisen budjetin käyttäjistä tarvitsee eriasteista ja riittävää tukea, mutta avun ja tuen tarve voi olla hyvin erilaista vammaisilla henkilöillä.

henkilökohtainen budjetointi; HB (1)
määritelmä
palvelujen järjestämistapa, jossa käyttäjä valitsee ja hankkii palveluja hänelle myönnetyllä henkilökohtaisella budjetilla

huomautus
Henkilökohtainen budjetointi voi olla ainut järjestämistapa tai yksi järjestämistapa muiden rinnalla.
Henkilökohtaisessa budjetoinnissa käyttäjä on keskiössä suunnittelemassa, valitsemassa ja päättämässä palvelujensa toteuttamisesta. Tavoitteena on mahdollistaa yksilölliset palvelun, tuen ja avun ratkaisut. Henkilökohtaisen budjetin käyttäjällä on tarvitessaan mahdollista saada tukea.

Hyvinvointivaltioita on erilaisia, ja niitä voidaan jaotella erilaisiin hyvinvointivaltiomalleihin. Anglosaksisessa hyvinvointivaltiomallissa (esimerkiksi Yhdysvallat ja Englanti) keskeinen periaate on vähimmäisturvasta huolehtiminen, ja mallin ideologiaan sopii markkinaperusteisuus, kuluttaja-asiakkuus ja budjettiajattelu. Sen sijaan pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia on kuvattu laajoilla julkisen sektorin rahoittamilla ja tuottamilla hyvinvointipalveluilla, jotka ovat universaaleja. Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa henkilökohtaisen budjetin ideologia on siten vieraampi, vaikka esimerkiksi Suomessa on aiemmin tehty muutamia HB-kokeiluja ja henkilökohtainen budjetti voidaan myöntää jo nykyisen lainsäädännön perusteella. Pohdittaessa henkilökohtaisen budjetin käsitettä on varmistettava, että sen määritelmä on yhteensopiva budjetin käsitteen kanssa. Budjetin käsitteellä viitataan yleensä talousarvioon tai tulo- ja menoarvioon. Saimme käsitetyön aikana palautetta henkilökohtaisen budjetin määritelmässä käytetystä varat-sanasta, jonka sijaan ehdotettiin esimerkiksi raha-sanaa. Varat viittaavat rahavarojen lisäksi muussa kuin rahan muodossa oleviin varoihin, minkä vuoksi päädyttiin jättämään määritelmään viittaus varoihin. HB-sanasto sisältää myös käsitteet henkilökohtaisen budjetin alijäämä ja henkilökohtaisen budjetin ylijäämä, joiden käyttäminen koettiin osassa saaduista kommenteista vieraana. Molemmat käsitteet liittyvät kuitenkin keskeisesti budjetin käsitteeseen.

henkilökohtainen budjetti; HB (2)
määritelmä
palveluihin käytettävissä olevat varat, joiden määrä perustuu käyttäjälle myönnettyyn ja hänen yksilöllisen palvelutarpeensa mukaiseen palvelukokonaisuuteen

huomautus
Henkilökohtaisella budjetilla voidaan vastata vain niihin tarpeisiin, joita varten se on myönnetty.

Sanastoa laadittaessa pohdimme myös sitä, viitataanko sanaston määritelmissä käsitteeseen asiakas, henkilökohtaisen budjetin käyttäjä vai henkilö. Päädyimme yhtenäisyyden vuoksi käyttämään käsitettä henkilökohtaisen budjetin käyttäjä, mutta esimerkiksi käsitteen asiakaslähtöisyys kohdalla viittaamme kuitenkin käsitteeseen asiakas. Henkilökohtaisen budjetin käyttäjän määritelmä on: henkilö, jolle on myönnetty hänen tarvitsemiinsa palveluihin henkilökohtainen budjetti. Määritelmästä voimme havaita, että emme voi toistaa määritelmässä käyttäjän käsitettä. Käsitetyön loppuvaiheessa poistimme sanastosta käsitteen henkilökohtaisen budjetoinnin haltija, jolla tarkoitetaan henkilökohtaista budjettia hallinnoivaa käyttäjää tai muuta tahoa. Monissa henkilökohtaista budjetointia käyttävissä maissa on erilaisia henkilökohtaisen budjetin hallinnointitapoja, jolloin ko. määritelmä olisi ollut oikea. Sen sijaan ehdotettavassa Suomen HB-mallissa ei ole kyse hallinnoinnista vaan valintojen tekemisestä.

Henkilökohtaisen budjetoinnin sanastosta on jouduttu poistamaan monta tärkeää käsitettä. Tästä esimerkkinä ovat oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden käsitteet. Nämä käsitteet ovat erityisen tärkeitä vammaisten henkilöiden näkökulmasta, koska vammaiset henkilöt ovat yksi haavoittuvassa asemassa olevasta ryhmästä yhteiskunnassa. Lisäksi henkilökohtaiseen budjetointiin liittyy erilaisia oikeudenmukaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä tärkeitä kysymyksiä. Käsitetyötä tehtäessä on kuitenkin tehtävä priorisointia, joten jouduimme ratkaisemaan, mitkä käsitteet meidän pitää ottaa mukaan ja määritellä juuri henkilökohtaisen budjetoinnin sanastossa.

Mielenkiintoinen ja haastava projekti

HB-hankkeen käsitetyöprosessi kesti vuoden, ja osoitti meille sekä mielenkiintoiset että haastavat puolensa. Käsitetyön tekeminen vaatii paljon ennakkovalmistelua, käsitteiden valinnassa tehtävää hankalaakin priorisointia ja määritelmät eivät saa olla ns. kehäpäätelmiä. Lisäksi suunniteltaessa henkilökohtaisen budjetoinnin Suomen mallia jouduimme huomioimaan sanaston laadinnassa vähitellen muotoutuvan mallin. Artikkelia kirjoitettaessa emme voi myöskään tietää, miten henkilökohtaisen budjetoinnin valmistelu tulevaisuudessa etenee. Lämmin kiitos kaikille HB-käsitetyöhön osallistuneille!

Lähteet