Pääkirjoitus: Käsitetyöllä luodaan perusta tiedon semanttiselle yhteentoimivuudelle

Katri Seppälä

Norjassa hyväksyttiin huhtikuussa uusi kielilaki. Lain tarkoituksena on turvata kielellisiä oikeuksia ja osaltaan edistää demokratian toteutumista. Käsitetyön näkökulmasta on mielenkiintoista, että laissa on nostettu esiin norjan kielen kehittäminen ja ylläpitäminen kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Vaikka alan asiantuntijat tietävät, että erikoiskielten kehittämistä tarvitaan osana kielellisen demokratian toteutumista, asia ei ole kaikille muille itsestään selvä. Siksi on merkittävää, että Norjassa tulkintaa ei enää tarvitse tehdä lukemalla lakia rivien välistä.

Kielen kehittäminen kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla tarkoittaa eri alojen erikoiskielten kehittämistä yleiskielen ohella niin, että kieltä voidaan käyttää riippumatta siitä, mistä aiheesta on kyse. Kielen kehitykseen vaikuttaa esimerkiksi se, millä kielillä opetusta ja koulutusta tarjotaan. Erikoisalojen kielten kehittäminen ei kuitenkaan hyödytä vain kyseisten alojen opiskelijoita ja ammattilaisia, vaan monessa tilanteessa myös maallikoita. Koska termejä tarvitaan tarkkaan tiedonvälitykseen, emme voi välttyä erikoisalojen termeiltä esimerkiksi julkisia palveluja käyttäessämme. Veronmaksajat tarvitsevat tietoa verotuksesta, oppilaat ja opiskelijat vanhempineen tietoa opetuksesta ja koulutuksesta ja useimmat jossain elämänvaiheessa tietoa terveys- ja sosiaalipalveluista jne.

Erikoiskielen käsitteisiin liittyvän tiedon tarve korostuu nykytilanteessa, kun palveluja digitalisoidaan. Miten varmistetaan järjestelmien semanttinen yhteentoimivuus eli se, ettei tiedon merkitys muutu tietoa siirrettäessä? On mietittävä, miten palvelujen toteutukseen tarvittavat tietojärjestelmät ja tiedot saadaan toimimaan yhteen ja miten palvelujen käyttäjiä voidaan tukea varsinaisen palvelun käytön yhteydessä. Kyse ei ole pelkästään tekniikasta, vaan kielellä on, tai ainakin pitäisi olla, tärkeä rooli tässä kaikessa. Mutta vaikka kielen merkitys ymmärrettäisiinkin, onko tarjolla riittävästi tietosisältöjä, jotka tukisivat yhtenäistä kielenkäyttöä ja yhteisen ymmärryksen syntymistä? Ilman yhtenäistä käsitystä kielen ja erityisesti termien käytöstä ei ole mahdollista rakentaa loogisia helppokäyttöisiä palveluja tai ottaa tietoja tehokkaasti yhteiskäyttöön niin, ettei samoja tietoja ole tarpeen kerätä ja tallentaa moneen paikkaan.

Laadukkaat yhteentoimivuutta tukevat käsitteistöt eivät synny itsestään, vaan niiden tuottamiseen tarvitaan aikaa ja resursseja. Norjan uusi kielilaki tuo konkreettista tukea yhteiskäyttöön tarkoitettujen käsitteistöjen hallintaan, sillä Bergenin yliopiston tehtävänä on tuottaa palvelu, jonka avulla käsitteistöt tulevat kaikkien käyttöön. Myös Norjan standardisoimisjärjestö Standard Norgella on merkittävä rooli termien käytön yhtenäistämisessä. Se tarjoaa maksuttomaan käyttöön standardisointityön yhteydessä koottuja termejä ja määritelmiä SNORRE-termipankissaan. SNORRE on kehitetty yhteistyössä Norjan Kielineuvoston ja kulttuuriministeriön kanssa ja sen sisältöä päivitetään jatkuvasti.

Jos kiinnostuit Norjan julkisen hallinnon toimenpiteistä semanttisen yhteentoimivuuden edistämiseksi, tule mukaan 1.–2.6.2021 järjestettävään Nordterm-webinaariin – siellä on tarjolla monipuolinen katsaus Pohjoismaissa tehtävään käsitetyöhön tiedonhallinnan näkökulmasta. Webinaarin sivustolta löytyy tietoa esityksistä myös tapahtuman jälkeen.

Kirjoittajasta:
Katri Seppälä on Sanastokeskuksen johtaja ja Terminfon päätoimittaja.

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <blockquote> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.