Katri Seppälä
Tässä lehdessä esitellään termipankkityötä kahden ison toimijan näkökulmasta, kun asiantuntijat kertovat Euroopan komissiossa tehtävästä termityöstä ja uudistuneesta Islannin kansallisesta termipankista.
Komissiossa termityötä on tehty vuosikymmenten ajan erityisesti kääntämisen tueksi. Onkin selvää, ettei valtavista käännösmääristä olisi mahdollista selvitä ilman yhtenäistä perustaa termien käytölle. Termitietoa tarvitsevat niin komission omat kuin muualla toimivat kääntäjätkin. Isossa organisaatiossa ei riitä, että kullakin kieliosastolla on omat terminologinsa, vaan tarvitaan myös termityön koordinointia, jota varten komissiossa on oma yksikkönsä. Vain näin voidaan huolehtia siitä, että kääntäminen 24 virallisella EU-kielellä sujuu.
Islannissa organisaatiomuutokset ja termipankin sisällön laajentuminen ovat vuosien kuluessa johtaneet siihen, että termipankin kautta julkaistujen aineistojen ylläpitomallia on muutettu. Sopivimmaksi tavaksi on valikoitunut se, että kunkin aineiston omistaja huolehtii ylläpidosta itse. Termipankissa julkaistavien aineistojen ei edellytetä olevan tietorakenteeltaan yhtenäisiä, vaikka julkaisualusta on yhteinen. Tärkeintä on, että aineistot ovat helposti saatavilla eri käyttäjäryhmille kuten kääntäjille, opiskelijoille, opettajille ja toimittajille.
Suomessa Sanastokeskuksen TEPA-termipankin käyttö on viime vuosina lisääntynyt suorastaan räjähdysmäisesti, kun termipankin löydettävyys on parantunut ja sisältö laajentunut esimerkiksi Euroopan unionin IATE-termipankin aineistolla. Erilaisia aineistoja yhdellä haulla saavutettavaksi tarjoava lähde on selkeästi tarpeen Suomessakin.
Lähivuosina laadukkaan termi- ja käsitetiedon määrä Suomessa toivottavasti kasvaa entisestään, kun julkisen hallinnon sanastotyö Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hankkeen pohjustamalla mallilla pääsee laajemmin käyntiin. Monet Sanastokeskuksen asiakkaat ovat tehneet työtä jo pitkään, kuten esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksen sanastotyöstä kertovasta artikkelista käy ilmi. Aiemmin valmistuneet ja juuri valmistumaisillaan olevat aineistot muodostavat hyvän alun julkisen hallinnon yhteiseen käyttöön tarjottavalle käsitetiedolle.
YTI-hankkeessa on saatu käyntiin myös niin sanotun lakieditorin kehitystyö, jolle on todella tarvetta. Säädösten käsitetiedoilla on suuri merkitys, mutta niihin liittyy myös ongelmia, joiden ratkaisemisen tueksi lakieditoria kehitetään. Editorissa on yksinkertaisesti kyse siitä, että säädöstekstiä kirjoitettaessa termit linkitetään YTI-hankkeen Sanastot-työkaluun tallennettuihin käsitteiden määritelmiin. Näin tekstin laatija voi varmistaa termin käytön määritelmän mukaisessa tarkoituksessa ja tuoda käsitetiedon myös muiden nähtäväksi. Jotta säädösten laatijoilla olisi tulevaisuudessa tarvittava käsitetieto käytettävissään, tarvitaan vielä paljon määrittelytyötä ja sitä me Sanastokeskuksessa olemme valmiita tekemään – heti joululoman vietettyämme.
Rauhallista joulua!
Kirjoittajasta:
Katri Seppälä on Sanastokeskuksen johtaja ja Terminfon päätoimittaja.
Lisää uusi kommentti