Anu Ylisalmi
Kelassa käännöspalvelupäällikkönä työskentelevä Carola Grönholm on ollut Sanastokeskus TSK:n hallituksen jäsen tämän vuoden alusta lähtien.
Ruotsin kieli lähellä sydäntä
Nykyisin Inkoossa asuva Grönholm on kotoisin Espoosta. Hänen kotikielensä on ruotsi ja hän kävi koulunsa ruotsiksi. Vietettyään lapsuutensa ja nuoruutensa pääkaupunkiseudulla Grönholmista tuli kuitenkin käytännössä kaksikielinen.
Jo kouluaikoina Grönholm oli kiinnostunut kielistä ja etenkin ruotsin kielestä. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi hän hakeutui Helsingin yliopistoon opiskelemaan pohjoismaisia kieliä (ruotsia äidinkielenään puhuvien linjalla) ja sivuaineena suomen kieltä. Grönholm opiskeli tehokkaasti ja sai opinnot neljässä vuodessa pro gradu -tutkielmaa vaille valmiiksi, vaikka teki samalla koko ajan myös töitä. Hän ei muista opiskeluaikoinaan juurikaan pohtineensa sitä, minkälaisiin työtehtäviin päätyy: ”Siihen aikaan oli jotenkin itsestään selvää, että kun on yliopistotutkinto, niin voi vaan hakeutua johonkin hyvään työhön.”
Toimistosihteeristä kääntäjäksi
Opiskelujensa loppuvaiheessa Grönholm meni töihin Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen (Kotus) toimistosihteeriksi. Vuoden päästä hän sai hoitaakseen Kotuksessa tutkijan sijaisuuden, jonka päätyttyä hän siirtyi Tilastokeskukseen kääntäjäksi.
Perheellistyttyään 1990-luvun alkupuolella Grönholmille järjestyi mahdollisuus jatkaa kääntäjän töitä Tilastokeskuksessa osa-aikaisesti etätyöntekijänä kotoaan Nummi-Pusulasta käsin. Grönholm kertoo olleensa ehkä jopa koko valtionhallinnon ensimmäinen etätyöntekijä: ”Se oli suurta ja ihmeellistä silloin! Ensimmäisinä työpäivinäni minulla oli työvälineinä ruutupaperia ja kynä. Jokin vanha tietokone sitten kaivettiin jostakin komerosta ja modeemiyhteys saatiin pikkuhiljaa.” Grönholm on kiitollinen saamastaan etätyömahdollisuudesta, koska asui kaukana työpaikastaan ja etätyössä lapsiarjen pyörittäminen onnistui hyvin niin, ettei lasten tarvinnut ensimmäisinä vuosinaan olla päivähoidossa. Myös kotiaskareet hoituivat paremmin, kun niiden tekemisen pystyi jakamaan koko päivälle.
Pro gradu -tutkielman tekoon Grönholm paneutui vasta kymmenen vuotta opintojensa aloituksesta, kun laitokselta soitettiin ja kerrottiin opintosuoritusten vanhenevan. Tässä vaiheessa hän työskenteli osa-aikaisesti kääntäjänä Tilastokeskuksessa ja osa-aikaisesti ruotsin kielen assistenttina Svenska handelshögskolanissa ja hänellä oli leikki-ikäinen lapsi. ”Onnistuin tässä tilanteessa hyvällä ohjauksella kirjoittamaan kevään aikana gradua luvun kerrallaan ja sain kuin sainkin gradun valmiiksi – joskaan en loistavin arvosanoin, mutta tulipahan tehtyä!” Grönholm naurahtaa.
Työskenneltyään 13 vuotta Tilastokeskuksessa pääosin etätöitä tehden Grönholmista alkoi tuntua, että olisi kiva mennä töihin ja niin hän siirtyi kääntäjäksi Lohjan kaupungille. Uusi kielilaki oli juuri astunut voimaan, ja Lohjalla oli ymmärretty, että kaksikielisenä kaupunkina sen olisi tuotettava aikaisempaa enemmän aineistoa myös toisella kotimaisella kielellä. Kääntäjän virka Lohjalla oli aivan uusi, ja Grönholm pääsi rakentamaan käännöstoiminnan kaupunkiin aivan tyhjästä. Saatuaan kuuden vuoden aikana käännöstoiminnan hyvin pyörimään Grönholm alkoi kaivata uusia työhaasteita ja pääsi Kelaan ylikielenkääntäjäksi (nimike muuttui tämän vuoden alusta käännöspalvelupäälliköksi).
Kelan käännösryhmä huolehtii ruotsin- ja englanninkielisistä käännöksistä
Kelan käännösryhmässä käännetään tekstejä suomesta ruotsiksi ja englanniksi. Muunkieliset käännökset on ulkoistettu. Käännettävät tekstit voivat olla hyvin monenlaisia, muun muassa päätöksiä, kirjeitä, verkkosivuja, lomakkeita, ohjeita, esitteitä ja palvelukuvauksia. Kelassa on yhä enemmän tarvetta myös englanninkielisille käännöksille, sillä esimerkiksi Kelan verkkosivusto on tulevaisuudessa saatavilla kokonaisuudessaan suomen ja ruotsin lisäksi myös englanniksi.
Käännöspalvelupäällikkönä Grönholmin tehtäviin kuuluu toisaalta toimia esimiehenä käännösryhmän neljälletoista kielenkääntäjälle ja yhdelle käännöspalveluassistentille ja toisaalta osallistua itse käännöstyöhön. Grönholm kehuu, että käännösryhmä on ”loistavan hieno ryhmä, joka puhaltaa yhteen hiileen ja käy mielenkiintoisia keskusteluja kielellisistä asioista, käännösongelmista ja termistöstä”. Grönholm nauttii siitä, että pääsee työssään itsekin kääntämään, sillä ”siinä on sellaista jokapäiväistä älyllistä haastetta”. Ajankäyttö tuo työhön omat haasteensa, vaikka Grönholm kertookin osaavansa käyttää aikansa varsin tehokkaasti: ”Perheessä vähän virnuillaan sille, että hyödynnän aina myös askareiden välit. Jos teen yhtä asiaa ja sen jälkeen pitää tehdä toinen asia, niin siinä matkalla teen kolmannen asian ja suunnittelen neljättä.” Hyötynä työssään Grönholm pitää myös ratkaisuhakuista asennettaan, jossa ongelmia ei jäädä vatvomaan, vaan mietitään niihin ratkaisuja.
Grönholm toteaa Kelan panostavan paljon siihen, että Kela selviää kielilain velvoitteista eli kaikki asiakkaille suunnatut tekstit julkaistaan molemmilla kotimaisilla kielillä jokseenkin samanaikaisesti. Hän toteaa, että Kelassa arvostetaan käännösryhmän työtä. Grönholm on pyrkinyt tekemään käännösryhmän työtä tunnetummaksi myös talon ulkopuolella osallistumalla erilaisiin seminaareihin ja muihin tapahtumiin, joissa hän kertoo käännösryhmän työstä sekä Kelan panostuksesta virkakielen kehittämiseen ja työskentelystä selkeämpien tekstien hyväksi.
Termiasiat puhuttavat Kelan käännösryhmässä
”Lainsäädäntö ja lakimuutokset ovat aika raskaita prosesseja, joissa on monta osallistujaa ja tiukat aikataulut. Aina ei ole mahdollista tehdä tarpeeksi perusteellista terminologista tutkimusta. Lisäksi lakiin ei tehdä muutoksia, vaikka terminologiset ongelmat tiedostettaisiinkin, jos lakimuutoksia ei olla tekemässä niihin lain pykäliin, joissa on termiongelmia”, Grönholm valottaa tilannetta. Hän kertoo, että lainsäädännössä on paljon sellaisia tilanteita, joissa samasta käsitteestä käytetään eri laeissa tai jopa samassa laissa eri termejä. Grönholm kertoo tyytyväisenä, että yhä useammin valtioneuvoston hallintoyksikön käännös- ja kielitoimialalta otetaan yhteyttä Kelan käännösryhmään, kun johonkin Kelan toimialaan liittyvään lakiin liittyen pitää miettiä ruotsinkielisiä termejä.
Grönholm kertoo, että Kelassa käännettävissä teksteissä termiasiat tulevat koko ajan vastaan. ”Joskus tuntuu, ettei ole päivääkään, ettemme pohtisi jostakin käsitteestä, pitäisikö siitä kuitenkin käyttää eri termiä. Joskus teemme radikaalejakin päätöksiä, että alamme käyttää jostakin käsitteestä uutta termiä ja muutamme termit kaikissa teksteissä sitä mukaa, kun niitä tulee vastaan.” Erityisen hankalia ovat Grönholmin mukaan sellaiset tilanteet, joissa laissa käytetty termi on muuttunut tai ei ole aivan onnistunut. Silloin pitää aina tapauskohtaisesti miettiä, kumpaa termiä käyttää ja pitääkö lisätä kommentti.
Valtioneuvoston ruotsin kielen lautakunta huolehtii hallintoruotsin ymmärrettävyydestä
Grönholm on toista kautta valtioneuvoston ruotsin kielen lautakunnan jäsen. Lautakunta toimii koordinoivana elimenä valtion viranomaisten ruotsin kielen käyttöä koskevissa kysymyksissä pyrkien edistämään Suomessa käytettävän laki- ja hallintoruotsin selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Lautakunta julkaisee käsikirjaa Svenskt lagspråk i Finland (Slaf), joka käsittelee ruotsinkielistä lakikieltä ja on suunnattu kääntäjille, laintarkastajille ja lainvalmistelijoille. Vuoden 2010 uudistettu painos käsikirjasta julkaistiin valtioneuvoston kanslian määräyskokoelmassa ohjeen muodossa. Seuraava painos julkaistaan suunnitelmien mukaan vielä tämän vuoden aikana. Lautakunnan tehtävänä on muun muassa yhtenäistää käännös- ja tarkastustoimintaa erityisesti käypien ilmaisujen, termien, lakiteknisten ratkaisujen, kirjoitusohjeiden ja tyyliseikkojen osalta. Lautakunnan tekemiä päätöksiä ja suosituksia sekä muita säädöskieleen liittyviä artikkeleita julkaistaan lautakunnan julkaisemassa Språkråd-tiedotuslehdessä. ”On erittäin tärkeää, että on tällainen muista laitoksista irrallaan oleva taho, joka keskittyy vain kielellisiin asioihin”, Grönholm toteaa.
Sanastokeskuksen toiminta perustuu terminologiseen syväosaamiseen
Grönholm muistaa kuulleensa Sanastokeskuksesta ensimmäisen kerran jo opiskeluaikana. Grönholmin ollessa töissä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa Sanastokeskus sijaitsi Kotuksen kanssa samoissa tiloissa ja Sanastokeskuksen toiminta tuli Grönholmille tutuksi. Vuosien varrella hän on koko ajan enemmän tai vähemmän seurannut Sanastokeskuksen toimintaa ja hyödyntänyt Sanastokeskuksen palveluita. Grönholm on ollut mukana Kelan terminologisen sanaston (TSK 46) laatimisessa tarkistamassa ja täydentämässä ruotsinkielisiä vastineita ja käsitekuvausten käännöksiä sekä kääntämässä sanaston alkutekstejä.
Grönholm näkee, että Sanastokeskuksella on erittäin tärkeä tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa terminologiseen syväosaamiseen perustuvana toimijana. Grönholm toteaa, että nykyään melkein joka alalla tuotetaan valtavia määriä tekstejä ja termistö saattaa paikoin olla hyvinkin villiä. Tässä tilanteessa on erittäin tärkeää, että on Sanastokeskuksen kaltainen asiantunteva taho, joka toteuttaa kaikille kansalaisille suunnattuja terminologisia palveluita. Grönholm toivoo, että Sanastokeskuksen rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa turvata niin, ettei tarvitsisi käyttää niin paljon resursseja rahoituksen metsästämiseen, vaan voitaisiin keskittyä itse työhön.
Kuorolaulua ja jalkapalloa
Grönholmin perheeseen kuuluu koneenkuljettaja-maanviljelijämies ja kolme lasta, joista vanhin on jo muuttanut pois kotoa. Vapaa-aikanaan Grönholm laulaa Västnyländska kammarkören -kuorossa, joka esiintyy muutaman kerran vuodessa. Lisäksi Grönholm on lastensa jalkapalloharrastuksen kautta aktiivinen inkoolaisen IIF Fotboll/Jalkapallo rf:n toiminnassa – hän on seuran perustajajäseniä, ollut mukana seuran hallituksessa ja toimii tällä hetkellä joukkueenjohtajana. Perheellä on iso piha, jota Grönholm hoitaa ehtiessään: ”Sitä ei voi kyllä harrastukseksi sanoa, se on raakaa työtä!”
Lisää uusi kommentti