Anne-Marie Mattsson – lakikielen asiantuntija

Outi Talja

Anne-Marie Mattsson työskentelee eduskunnan ruotsin kielen toimiston toimistopäällikkönä.

Tie oikeustieteellisestä lakikielen pariin

Anne-Marie Mattsson on kotoisin Helsingistä, mutta on muuttanut sittemmin perheineen Hankoon. Mattssonin kotikieli on ruotsi, mutta hän puhuu myös erinomaista suomea. ”Toista kotimaista” hän oppi koulussa, ja kaksikielisyys on vahvistunut opiskeluaikoina ja työelämässä. Mattsson suoritti juristin koulutuksensa Helsingin yliopistossa. Vaikka oikeustieteellisessä tiedekunnassa oli tarjolla ruotsinkielistä opetusta, Mattsson hakeutui myös suomenkielisille kursseille ja oppikirjat olivat usein vain suomeksi. Tasapainottelu kahden kielen välillä jo opiskeluaikoina herätti Mattssonissa kiinnostuksen kieliin liittyviä kysymyksiä kohtaan. 

Päätymistään töihin lakikielen pariin Mattsson kuvaa kohtalon johdatukseksi. ”Ruotsiksi puhumme siitä, että joku liukuu banaaninkuorella johonkin kohtaloon”, Mattsson kuvailee. Hän aloitti lakikieleen liittyvät tehtävät jo päästessään kesätöihin valtioneuvoston kanslian käännöstoimistoon.

Mattsson on työskennellyt kymmenen vuotta myös asianajotyössä. Mattssonilla oli oma asianajotoimisto Hangossa ja hän työskenteli myös silloisessa raastuvanoikeudessa. Käytännön työssä Mattsson kohtasi paljon turhautumista lakikielen koukeroihin, mikä korostui kaksikielisessä kunnassa. Tulkitessaan lakia ihmisille Mattsson huomasi selkeän lakikielen tärkeyden: ”Lakikieli ei saisi olla niin vaikeaselkoista, ettei tavallinen ihminen ymmärrä sitä.”

Työ eduskunnan ruotsin kielen toimistossa

Mattsson on nyt työskennellyt yhdeksän vuotta eduskunnan ruotsin kielen toimistossa ja viihtyy työssään erinomaisesti. Hän on erittäin kiinnostunut laista, politiikasta ja kaikista yhteiskunnan ilmiöistä ja kysymyksistä, mikä hänen mukaansa on myös yksi tärkeimmistä edellytyksistä kyseisessä työssä viihtymiselle ja pärjäämiselle. Työ on usein hektistä ja aikataulut tiukkoja, eikä pitkästyminen ehdi iskeä, sillä kahta samanlaista päivää ei tule vastaan.

Eduskunnan ruotsin kielen toimiston tärkeimpiä tehtäviä ovat valtiopäiväasiakirjojen laatiminen ruotsiksi ja ruotsinkielisinä jätettyjen asiakirjojen kääntäminen suomeksi. Toimiston tehtäviin kuuluu valiokunnan mietintöjen ja lausuntojen kääntäminen sekä eduskunnan ruotsinkielisten vastausten ja kirjelmien laatiminen ja tarkastaminen. Toimiston vastuulla on myös täysistunnoissa ja valiokunnissa tarvittava tulkkaus.

Käytännössä kaikki Suomen lait kulkevat ruotsin kielen toimiston kautta, sillä Suomessa on velvoite kaksikielisyyteen. Suomen- ja ruotsinkieliset asetukset ovat lain mukaan painoarvoltaan täysin samanlaiset, joten niiden tulee vastata toisiaan täydellisesti ja olla virheettömiä. Jos ruotsinkielisessä lakitekstissä olisi käännöksestä aiheutunut virhe, joku voisi vedota sen lainvoimaisuuteen.

Ammattitaitoinen henkilökunta on kaiken a ja o

Ruotsin kielen toimistossa yhdistyy eri alojen ammattitaito. Henkilökunnan juridinen tuntemus, käännös- ja tulkkaustaito, oikeakielisyys ja tietotekniset taidot muodostavat vahvan ja monipuolisen osaamiskokonaisuuden. Ruotsin kielen toimistossa on 16 työntekijää, joista vain osa on varsinaisia kääntäjiä. Toimistossa työskentelee mm. kaksi tulkkia, jotka myös kääntävät asiakirjoja, ja neljä sihteeriä, jotka avustavat kääntäjiä näiden työssä. Mattssonin mukaan toimistoon on valikoitunut hyvin ammattitaitoinen, osaava ja ahkera porukka. Työtahti on usein todella kova ja vaatii työyhteisöltä paljon. 

Käännösteknologialla on oma roolinsa ruotsin kielen toimiston työssä. Käännösmuistityökaluna käytetään Trados Workbenchiä ja termityökaluna siihen liitettävää MultiTermiä. Toimiston työskentelytavoista erikoisin lienee sanelun käyttäminen kääntämisessä. Käytännössä sanelu toimii niin, että kääntäjä kääntää työn alla olevan tekstin ”lennosta” ja lukee sen kohdekielellä nauhalle, jolta toimiston sihteerit purkavat tallenteen tekstinkäsittelyohjelmalle. Kuluneen vuoden aikana toimistossa on otettu käyttöön myös puheentunnistusohjelma, jonka avulla kääntäjän puhe siirtyy suoraan tietokoneelle.

Terminologista osaamista tarvitaan

Lakikielen parissa työskentely edellyttää kiinnostusta termejä ja selväkielisyyttä kohtaan. Oikeustieteellinen tausta auttaa Mattssonin mukaan paljon terminologisessa työssä. Oikeustieteen opintojen kautta oppii tekemään määritelmiä ja myös pysymään niissä johdonmukaisesti. Mattsson harmittelee lingvististen opintojen puuttumista juristin opintokokonaisuudesta ja toteaa, että lingvistisesti suuntautuneita juristeja on vaikea löytää. Itseään hän kuvaa tällä saralla itseoppineeksi. Mattsson onkin hyvin kiinnostunut sanastotyöstä, ja pitää itseään luonteeltaan määrittelevänä ihmisenä. Mattsson toivoisi, että hänellä olisi enemmän mahdollisuuksia kehittää järjestelmällistä sanastotyötä ruotsin kielen toimistossa.

Edistystä on kuitenkin tapahtunut, sillä työn alla on valtioneuvoston kanslian käännöstoimiston ja oikeusministeriön kanssa yhteistyössä toteutettava termipankki. Termipankin avaaminen on viivästynyt teknisten ongelmien vuoksi, mutta se on tarkoitus saada käyttöön syksyllä. Ajan tasalla olevan termipankin tarve korostuu Mattssonin mukaan juuri ruotsin kielen toimistossa tehdyssä käännöstyössä, sillä siellä käännettävät tekstit ovat täynnä erikoisalan termistöä ja jossa tekstiä ei ehditä edes lukea kokonaan läpi ennen kääntämisen aloittamista.

Ruotsin kielen toimiston, valtioneuvoston kanslian käännöstoimiston ja oikeusministeriön tarkastusyksikön yhteistyönä on syntynyt myös ruotsinkielistä lakitekstiä käsittelevä opas Svenskt lagspråk i Finland, johon on myös liitetty sanasto. Kirja on suunnattu kaikille lakikielen parissa työskenteleville.

Aikataulut ovat haasteellisia

Erityisen haasteelliseksi Mattsson kokee työssään ajanhallinnan. Eduskunnan täysistuntoa varten käännettävien asiakirjojen täytyy yksinkertaisesti olla valmiita ajallaan. Myös politiikan häilyvyys ja ennalta-arvaamattomuus tuo ajanhallintaan lisähaasteita. Koskaan ei voi ennustaa, millä aikataululla esimerkiksi jokin valiokuntakäsittely etenee. ”Politiikka ei yksinkertaisesti toimi kuin juna-aikataulu”, hän toteaa.

Työn paras puoli Mattssonin mukaan on siitä syntyvä konkreettinen lopputulos eli lakiteksti. Lakitekstejä käsitellessä näkee hyvin lainsäädännön kehittymisen ja sen jatkuvuuden. Yhdeksi suureksi haasteeksi lakikielen kehityksessä Mattsson kokee kielen ajan tasalla pitämisen. Lakikielen ollessa kyseessä ”ei pidä heittäytyä liian muodikkaaksi”, sillä muoti-ilmaukset vanhenevat nopeasti. Usein onkin vaikea päättää missä kulkee raja liiallisen vanhanaikaisuuden ja liiallisen uudistuksellisuuden välillä.

Sanastokeskuksen tehtävät ja mahdollisuudet

Anne-Marie Mattsson on ollut Sanastokeskus TSK:n hallituksen jäsen vuoden alusta asti. Mattssonin mielestä Sanastokeskuksella on tärkeä tehtävä, sillä se tuo erikoisalojen asiantuntijoita ja kielialojen ammattilaisia yhteen. Mattssonin mukaan erikoisalojen asiantuntijoiden tulisi olla tiiviimmin tekemisissä myös kääntäjien kanssa jo työn ollessa käynnissä, eikä pelkästään kritisoida sitten, kun valmis käännös on jo kansissa.

Mattssonin mielestä Sanastokeskus voisi järjestää asiantuntijaseminaareja, jotka toisivat yhteen niin erikoisalojen asiantuntijoita, kääntäjiä kuin terminologejakin. Myös termien ja sanastojen luojien ja niiden käyttäjien välille tulisi luoda enemmän yhteyksiä.

Mattsson toivoo, että sanastojen käyttäjillä olisi mahdollisimman matalan kynnyksen paikka kommentoida sanastoja. Mattsson pitää Sanastokeskuksen hiljattain käyttöön ottamaa Facebook-sivustoa mielenkiintoisena vaihtoehtona, josta voisi mahdollisesti kehittyä tällainen helposti lähestyttävä kommentointifoorumi.

Äänikirjoja ja itämaista tanssia

Vapaa-ajallaan Anne-Marie Mattsson nauttii lukemisesta. Hän on jatkuvan Helsingin ja Hangon välillä matkustamisen kautta innostunut äänikirjoista, joita hän voi kuunnella ajomatkalla. Virikkeen hän sai lainattuaan ystävältään audiomuodossa Sinuhe egyptiläisen, jonka hän oli jo kauan halunnut lukea.

Mattsson on hiljattain myös löytänyt itämaisesta tanssista uuden vapaa-ajan harrastuksen. Parasta rentoutumista kirjojen ohella tarjoaa perheen ja ystävien kanssa oleilu ja maailmanmenosta puhuminen.