Eija Puttonen – terminologiasta kiinnostunut kääntäjä

Rea Nuutinen

Eija Puttonen työskentelee Suomen Pankissa englannin ja ruotsin kielen kääntäjänä.

Kiinnostus kieliin syntyi kaksikielisessä kodissa

Suomen Pankissa yksitoista vuotta kääntäjänä toiminut Puttonen on kotoisin läntiseltä Uudeltamaalta, Fiskarsista, missä kaksikielisyys on aina ollut olennainen ja luonteva osa elämää. Puttosenkin kotona puhuttiin sekä suomea että ruotsia, sillä hänen äitinsä oli ruotsinkielinen ja isä suomenkielinen. ”Kumpikaan vanhemmistani ei kokenut osaavansa toisen kieltä tarpeeksi hyvin puhuakseen sitä lapselleen, joten molemmat käyttivät kotona omaa äidinkieltään. Olen heille tästä erittäin kiitollinen, sillä sain näin kaksi kieltä ja hyvän pohjan muiden kielten oppimiselle”, Puttonen kertoo.

Suomen, ruotsin, englannin ja saksan lisäksi Puttonen on opiskellut latinaa koulussa ja ranskaa äitiysvapaalla. Italiaakin hän on ehtinyt opetella hiukan. Taustalla on Keski-Euroopan matkailu ja halu selviytyä maan omalla kielellä.

Diplomikielenkääntäjäksi Turun kieli-instituutista

Kiinnostus kieliin vei Puttosen Turun kieli-instituuttiin, josta hän valmistui 30 vuotta sitten diplomikielenkääntäjäksi pääaineenaan englannin kielen kääntäminen ja tulkkaus ja sivuaineenaan saksan kielen kääntäminen ja tulkkaus.

Valmistuttuaan Puttonen sai työtä Helsingistä ulkomaankirjeenvaihtajana, ja edessä oli muutto pääkaupunkiin. Hän on ehtinyt toimia muun muassa kaupan, tekniikan ja urheilun alalla kääntäjänä sekä johdon sihteerinä asianajotoimistossa. Ennen Suomen Pankkiin siirtymistään hän työskenteli Eläketurvakeskuksessa ruotsin ja englannin kielen kääntäjänä noin kahdentoista vuoden ajan.

Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopistossa

Eläketurvakeskuksessa Puttosen tehtäviin kuului kääntämisen ohella muun muassa englannin kielen termiseminaarien suunnitteleminen työeläkkeiden asiantuntijoille kielenkäytön yhtenäistämiseksi ja selkeyttämiseksi. Rakenteeltaan varsin ainutlaatuinen Suomen työeläkejärjestelmä istuu huonosti kansainväliseen viitekehykseen, ja sen kuvaamisessa ulkomaalaisille on siksi oltava erityisen tarkka. Virheelliset vastineet saattavat antaa järjestelmästä väärän kuvan ja pahimmillaan johtaa tilastointivirheisiin. Seminaarit Puttonen suunnitteli yhdessä ulkomaisten eläkejärjestelmien tutkijan Sini Laitinen-Kuikan kanssa. Ne olivat ensimmäinen askel kohti uusien, läpikuultavien englanninkielisten vastineiden käyttöönottoa.

Seminaareista Puttonen sai idean pro gradu -työlleen, jossa hän esitteli tieteellisiä perusteluja englanninkielisten vastineiden muutoksille. Gradussaan hän vertaili Suomen ja Ison-Britannian eläkejärjestelmiä ja käsitteitä selvittääkseen, voidaanko Ison-Britannian termejä käyttää Suomen työeläketermien vastineina järjestelmien välisistä suurista eroista huolimatta. Pohjimmiltaan työssä oli kyse ekvivalenssista ja sen määrittelemisestä.

Puttonen valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta keväällä 2000 pääaineenaan englannin kääntäminen ja tulkkaus ja sivuaineinaan saksan kääntäminen ja tulkkaus, käännösviestinnän suomi, ruotsin kääntäminen ja tulkkaus sekä kieliteoria.

Kääntäminen Suomen Pankissa

Suomen Pankkiin Eija Puttonen siirtyi maaliskuussa 1999, kun hänet valittiin avoinna olleeseen ruotsin ja englannin kielen kääntäjän virkaan. Suomen Pankissa kääntäminen ja julkaisupalvelut kuuluvat organisatorisesti yhteen. Nykyistä kieli- ja julkaisupalvelutoimistoa johtaa Taina Seitovirta, ja siellä työskentelee viisitoista kääntäjää, kielentarkastajaa ja julkaisu- ja graafisen alan ammattilaista.

Pankin pääkielet ovat suomi, ruotsi ja englanti. Muita kieliä, esimerkiksi saksaa ja ranskaa, tulee käännettäväksi satunnaisesti, ja ne pääasiassa ulkoistetaan. Myös suuri osa ruotsin kielen käännöksistä on tätä nykyä ulkoistettu. Aiemmin kaikki ruotsinnokset tehtiin omin voimin, mutta eläköitymisen myötä väki on vähentynyt.

Kieli- ja julkaisupalvelutoimisto tarjoaa kielipalveluja Suomen Pankin lisäksi myös Finanssivalvonnalle ja Euroopan keskuspankille. Käännettävät tekstit ovat vaativia rahapolitiikkaa ja rahoitusmarkkinoita käsitteleviä laki- ja taloustekstejä. Käännettäväksi tulee esimerkiksi pankin taloudellisia ennusteita, Finanssivalvonnan määräyksiä, Euroopan keskuspankin kuukausikatsauksia sekä tilastokatsauksia, lehdistötiedotteita, pankin sääntöjä ja pankkia koskevia säädöksiä, verkkosivustoja, esitteitä ja näyttelytekstejä. Vaikka tekstit siis ovat hyvin erityyppisiä, yhteistä niille kaikille on se, että niiden pitää olla täsmällisiä ja termien pitää olla oikein.

Käännöstyön lähteinä käytetään pankin omien käännösmuistien lisäksi monia sähköisiä palveluja. Ahkerassa käytössä ovat muun muassa Eurlex ja IATE, Finlex, TEPA, Valter, Oxford English Dictionary ja Kielitoimiston sanakirja, kuten myös Euroopan keskuspankin, muiden kansallisten keskuspankkien ja muiden maiden finanssivalvojien verkkosivut. Kääntäjät käyttävät myös Adobe InCopy- ja Microsoft SharePoint-ohjelmia. Kaiken kaikkiaan tekniset välineet pankissa ovat Puttosen mukaan erinomaisia.

Monipuoliset työtehtävät pitävät kiireisenä

Puttosen pääasialliset työtehtävät Suomen Pankissa ovat kääntäminen suomesta ruotsiin ja englantiin sekä käännöstyökaluista vastaaminen. Trados-käännöstyökalujen käyttömahdollisuuksien selvittämisen hän sai tehtäväkseen heti työt aloittaessaan, kun selvisi, että hänellä oli niistä tuoretta tietoa. Puttosen Terminfossa 3/2009 esittelemä Suomen Pankin termipankin käyttöönotto ja kehittäminen kuuluvat myös hänen tehtäviinsä. Terminologian perusteisiin Puttonen tutustui osallistuessaan kesällä 1998 Wienissä pidetylle Terminology Summer School -kurssille, ja pro gradun kirjoittaminen toi mukanaan lisää terminologista osaamista.

Puttonen myös toimii esimiehensä sijaisena, tekee ruotsin kielen tarkistusta ja antaa kielineuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse. Vaikka tyypillistä työpäivää on hänen mukaansa vaikea kuvailla, kaikille päiville on kuitenkin yhteistä se, että ne ovat kiireisiä.

Kääntäminen on jatkuvaa oppimista

Puttosen mielestä parasta työssä on sen monipuolisuus ja itsenäisyys. Hän kehuu myös työyhteisöään sekä yhteistyötä asiakkaiden kanssa. ”Olen ollut onnekas, sillä olen aina saanut työskennellä kokeneiden ammattilaisten kanssa ja oppinut heiltä jokaiselta. Kun kääntäjänä siirtyy uudelle alalle, on ikään kuin aloittaisi alusta. Kaikki on uutta: substanssi, termistö ja konventiot”, Puttonen selittää.

Pankin käännökset ovat Puttosen mielestä ajankohtaisia, mielenkiintoisia ja haastavia. Haastavuus ei haittaa, sillä ”oivallukset ovat työn suola”. Erityisen tärkeänä Puttonen pitää sitä, että on riittävästi aikaa tehdä taustatutkimusta käännöstä varten. Työn suurimpina haasteina hän näkeekin laadun säilyttämisen kiireen keskellä ja omasta jaksamisesta huolehtimisen. Siinä auttavat työkokemus, työn organisointikyky ja keskittymiskyky.

Termit käännöksen runko

Termityön voi Puttosen mukaan nähdä käännöstyön runkona tai ytimenä. Termien oikeellisuus on osoitus luotettavuudesta ja antaa käännöksille uskottavuutta. Erityisesti Puttosta kiinnostavat kulttuurisidonnaiset termit ja ekvivalenssi. Siinä hän kannattaa nykyistä laajempaa harmonisointia ja kokee, että uusia vastineita luodaan liian usein silloinkin, kun toisessa kielessä jo olisi samaa tarkoittava termi valmiina. ”Ajattelen niin, että pitäisi enemmän painottaa termien yhteisiä piirteitä kuin niiden eroja. Konteksti viime kädessä kertoo, minkä maan järjestelmästä on kysymys”, Puttonen pohtii. Hän mainitsee Suomen ruotsinkielisen lainsäädännön ja pyrkimyksen noudattaa lakien käännöksissä Ruotsissa vakiintunutta termistöä hyvänä esimerkkinä tällaisesta harmonisoinnista.

Samalla Puttonen kuitenkin toteaa, että ekvivalenssi on hyvin laaja-alainen ja monitahoinen asia, johon hän toivoisi voivansa syventyä tarkemmin. Toinen toive, tai pikemminkin tavoite, on saada Suomen Pankin termipankki osaksi käännösprosessia.

Sanastokeskus tutuksi sattuman kautta

Sanastokeskus TSK:hon Eija Puttonen tutustui sattumalta. 1990-luvun loppupuolella hän oli matkalla kääntäjäseminaariin, kun selvisi, että hänen istumapaikkansa lentokoneessa oli myyty kahteen kertaan. Puttonen päätyi istumaan Lena Jolkkosen, Sanastokeskuksen silloisen terminologin, viereen. Matkan aikana he ehtivät tutustua, ja niinpä yhteyden ottaminen myöhemmin graduntekovaiheessa oli helppoa. Kun Nordterm-päivät järjestettiin Suomessa kesällä 2001, Jolkkonen pyysi Puttosta pitämään esitelmän pro gradu -tutkielmastaan. ”Siitä lähtien olen aina osallistunut Nordterm-päiville ja tutustunut näin muiden Pohjoismaiden terminologeihin”, Puttonen kertoo.

Sanastokeskus on tuttu myös muille pankin kääntäjille. Heille tulee Terminfo ja he käyttävät TEPA-termipankkia ja Pankki- ja rahoitussanastoa. Suomen Pankin kääntäjät ovat myös kommentoineet Sanastokeskuksen sanastoja ja käyneet sanastotyön kurssilla.

Sanastokeskuksen toiminnassa Puttonen pitää arvokkaana koulutusta ja neuvontaa sekä erityisesti perinteistä sanastotyötä ja sen avulla julkaistuja sanastoja. ”Pankissa emme ehdi tehdä varsinaista sanastotyötä käsitejärjestelmineen kaikkineen, vaan ratkaisemme termiongelmat yleensä käännöskohtaisesti”, hän selittää. Apua haetaan talon omien asiantuntijoiden ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen lisäksi myös esimerkiksi Euroopan unionin toimielinten ja valtioneuvoston kielipalvelun terminologeilta.

Yhteistyötä Puttonen toivoisi lisää koko kääntämisen alalla. Sitä kun ei hänen mielestään koskaan voi olla liikaa.

Kulttuuria ja maltillista liikuntaa

Vapaa-ajallaan Puttonen harrastaa mielellään liikuntaa, esimerkiksi pilatesta, uintia ja lenkkeilyä. Teatterissa, näyttelyissä sekä konserteissa käyminen on myös osa Puttosen vapaa-aikaa. Hän kertoo musiikkimakunsa ulottuvan klassisesta musiikista popmusiikkiin ja mainitsee nähneensä muun muassa Madonnan ja Whitney Houstonin konsertit. Tärkeää on myös oma aika ja yhdessäolo perheen ja ystävien kanssa.