Anne Kauhanen-Simanainen – semanttisen yhteentoimivuuden puolestapuhuja

Anu Ylisalmi

Anne Kauhanen-Simanainen työskentelee neuvottelevana virkamiehenä valtiovarainministeriön julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisessä toiminnossa. Hän on vuoden 2012 alusta lähtien ollut Sanastokeskus TSK:n hallituksen jäsen.

Valtiotieteitä ja kielten harrastusta

Varkaudesta kotoisin oleva Kauhanen-Simanainen haaveili koululaisena urasta kirjoittamisen tai kielen parissa. Hän opiskeli koulussa ruotsia, saksaa, englantia ja latinaa sekä harrastuksena venäjää. ”Koulussani ei ollut tarpeeksi venäjän kielen lukijoita ryhmän perustamiseksi, joten aloitin venäjän opiskelun kansalaisopistossa. Eri kielten harrastus on kulkenut mukana läpi elämän”, Kauhanen-Simanainen kertoo.

Valmistuttuaan ylioppilaaksi Kauhanen-Simanainen lähti opiskelemaan valtiotieteitä Helsingin yliopistoon, koska tuohon aikaan yhteiskunnalliset asiat olivat kovasti pinnalla. Hän opiskeli pääaineenaan valtio-oppia ja sivuaineina tiedotusoppia ja sosiologiaa. Opiskeluaikoina hän vietti monta kesää töissä ja kohentamassa kielitaitoa ulkomailla, muun muassa Saksassa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa. Lisäksi hän toimi matkanjohtajana silloiseen Neuvostoliittoon suuntautuneilla matkoilla.

Kauhanen-Simanainen valmistui yliopistosta hyvin nopeasti ja kokee oppineensa merkittävimmän osaamisensa opintojensa jälkeen työelämässä. Hän hankki myöhemmin Teknillisessä korkeakoulussa tietopalvelukurssilla informaatikon pätevyyden, koska oli havainnut, että hänen tehtäviinsä kuului paljon organisaatioiden tiedonhallinnan kehittämistä.

Ura tiedon parissa

Kauhanen-Simanainen työskenteli valmistumisensa jälkeen monenlaisissa tehtävissä. Hän oli muun muassa seutukaavatutkijana aluesuunnittelun parissa ja mukana kansainvälisessä kaupunkikulttuurien tutkimushankkeessa.

1980-luvun puolessavälissä suomalainen tietoyhteiskunta alkoi muodostua ja Kauhanen-Simanainen perusti miehensä kanssa tiedonhallintaan ja viestintään keskittyvän yrityksen CIM Communication & Information Management. ”Se oli siihen aikaan jotakin uutta ja ihmeellistä, mutta näimme, että tiedonhallinta ja viestintä liittyvät läheisesti yhteen verkottuvassa maailmassa”, Kauhanen-Simanainen muistelee. Yritys teki suunnittelu-, konsultointi- ja koulutustyötä yrityksille ja julkishallinnolle.

Vuonna 2009 Kauhanen-Simanainen siirtyi Valtiokonttoriin johtavaksi tietoasiantuntijaksi. Tuolloin valtiovarainministeriössä aloitettiin kokonaisarkkitehtuuriin liittyvää työtä ja Kauhanen-Simanainen toimi julkishallinnon tietoarkkitehtuurihankkeen projektipäällikkönä. Hän myös koordinoi valtioneuvoston tietopalvelun yhteistyötä. Siirtyminen neuvottelevaksi virkamieheksi valtiovarainministeriöön julkisen hallinnon tietoarkkitehtuurin pariin huhtikuussa 2011 oli luonnollinen jatkumo aikaisemmille tehtäville.

Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminto

Joulukuun alussa 2011 toimintansa aloittanut valtiovarainministeriön julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminto ohjaa julkisen hallinnon tietohallinnon kehittämistä sekä valtionhallinnossa että kuntasektorilla. Toiminnan pohjana on syksyllä 2011 voimaantullut tietohallintolaki. ”Tietohallintolaki painottaa tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittämistä julkisessa hallinnossa ja ratkaisuna yhteentoimivuuden saavuttamiseksi laissa nähdään kokonaisarkkitehtuuri ja tietoarkkitehtuuri sen osana”, Kauhanen-Simanainen selostaa. Myös hallitusohjelman tavoitteita viedään eteenpäin: ”Hallitusohjelmassa on isoja asioita, kuten julkisen hallinnon tietovarantojen avaaminen ja niiden saaminen tehokkaaseen käyttöön koko yhteiskunnassa.”

Kauhanen-Simanainen kertoo, että Suomi kuuluu maailman kärkipäähän, mitä tulee valtion sähköiseen hallintoon. Suomi sijoittui tänä vuonna yhdeksänneksi YK:n julkaisemassa valtioiden sähköisen hallinnon vertailussa. Suomi paransi sijoitustaan kymmenen sijaa verrattuna vuoden 2010 vertailuun. Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminto vastaanotti kesäkuussa YK:n erityispalkinnon erinomaisesta edistymisestä sähköisten palvelujen jakelun parantamisessa sekä kansalaisten osallistumisen vahvistamisessa sähköisten menettelyjen kautta.

Monenlaisia työtehtäviä

Kauhanen-Simanaisella on monenlaisia työtehtäviä, jotka liittyvät tavalla tai toisella julkisen hallinnon tietoarkkitehtuurin kehittämiseen ja julkisen hallinnon tietovarantojen kehittämiseen ja avaamiseen julkiseen käyttöön. Tietoarkkitehtuurityöhön kuuluu yhteentoimivuuden kehittäminen ja sitä kautta muun muassa ontologiat ja julkisen hallinnon sanastotyö. ”Parhaillaan on menossa muun muassa julkisen hallinnon yhteistä metatietopalvelua koskeva esiselvitys, jonka työryhmää vedän”, Kauhanen-Simanainen kertoo.  

Hän osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön, muun muassa julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleen käytöstä annetun direktiivin eli ns. PSI-direktiivin uusimiseen. ”PSI-direktiivin uusimisessa on kyse siitä, että Euroopan unioni haluaa vahvemmin kannustaa yhteisten tietovarantojen avaamiseen”, Kauhanen-Simanainen kuvailee. Hän on mukana myös EU:n semanttisen yhteentoimivuuden kehittämisessä. Monissa maissa pidetään hyvin kiinnostavana sitä, että Suomessa on lähdetty liikkeelle kokonaisarkkitehtuurinäkökulmasta ja lähestytään yhteentoimivuutta sitä kautta.

Kauhanen-Simanainen nauttii työssään siitä, että voi olla vaikuttamassa tiedon saamiseen kansalaisten käyttöön ja viemässä tietoyhteiskuntaa eteenpäin. Hän on iloinen siitä, että hänen työuransa aikana tiedon merkitys on organisaatioissa ja yhteiskunnassa koko ajan kasvanut ja Suomi on muuttumassa vähitellen todelliseksi tietoyhteiskunnaksi. Hän näkee, että Suomi on aina ponnistanut tiedon avulla: ”Jos ajattelee tietovarantojen avaamista, niin itse asiassa maailman ensimmäinen julkisuuslaki tuli voimaan jo lähes 250 vuotta sitten Ruotsi-Suomessa ja sen oli laatinut kokkolalainen Anders Chydenius.”

Yksittäisistä saavutuksistaan Kauhanen-Simanainen nostaa esiin 2000-luvun alkupuolella julkaisemansa kirjat, erityisesti verkkotuottajille suunnattu oppikirja Sisältöä verkkoon – mitä sisällön tuottajan pitää hallita ja kansainvälisille markkinoille tarkoitettu organisaation lukutaitoa koskeva englanninkielinen teos Corporate Literacy – Discovering the Senses of the Organisation.

Sanasto- ja ontologiatyöllä monia hyötyjä

Kauhanen-Simanainen kertoo keskustelevansa työtilanteissa hyvin usein termien käytöstä. Nykyään melkein hanke kuin hanke alkaa hänen mukaansa sillä, että asiaan liittyvät käsitteet määritellään. ”Tähän kannattaa panostaa, sillä näin vältytään monilta ongelmilta, joita voi syntyä, kun osallistujat puhuvat samoista asioista eri termein tai samoilla termeillä eri asioista”, Kauhanen-Simanainen toteaa.

Sanasto- ja ontologiatyö auttavat sekä ihmisten välistä viestintää että koneiden tai tietojärjestelmien välistä viestintää – yhteinen kieli on tärkeää molemmissa. Kauhanen-Simanaisen mielestä sanastotyö liittyy läheisesti tietoarkkitehtuuriin. ”Yhteiset sanastot toimivat ikään kuin liimana sisältöjen välillä.” Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kannalta on olennaista huomata, ettei pelkkä tekninen yhteentoimivuus riitä, vaan tarvitaan myös semanttista yhteentoimivuutta eli yhteisiä käsitteitä. Kauhanen-Simanaisen mielestä myös tietojärjestelmien suunnittelijat pitäisi saada tiedostamaan sanastotyön mahdollisuudet ja semanttisen yhteentoimivuuden tarve.

Musiikkia ja uintia

Kauhanen-Simanainen asuu miehensä kanssa Helsingin Oulunkylässä yli sata vuotta vanhassa jugendtyylisessä hirsitalossa. Perheeseen kuuluu kolme aikuista lasta. Kaikki perheen jäsenet harrastavat tai tekevät ammattimaisesti musiikkia: Kauhanen-Simanainen laulaa alkuperäisiin teksteihin perustuvia laulelmia eri maista, ja muut laulavat tai soittavat eri instrumentteja. Kauhanen-Simanainen käy myös säännöllisesti uimassa ja pitää kirjallisuudesta, etenkin runoudesta.

Kauhanen-Simanainen toimi vielä joitakin vuosia sitten aktiivisesti Suomen Senioriliikkeen hallituksessa ja julkaisi vuonna 2009 kirjan Valmentaudu vanhuuteen – viisaasti. Opas omaehtoiseen ikääntymiseen.