NORDTERM 2021: Käsitetyö ja tiedonhallinta

Anu Ylisalmi

Pohjoismaisten terminologia-alan organisaatioiden yhteistyöjärjestö Nordterm järjestää joka toinen vuosi yhteispohjoismaisen Nordterm-tapahtuman. Tänä vuonna järjestämisvastuu oli tapahtumaan saakka Nordtermin puheenjohtajana toimineella Sanastokeskuksella, joka toteutti tapahtuman yhdessä Helsingin yliopiston kanssa etätapahtumana. Webinaari järjestettiin 1.–2. kesäkuuta 2021.

Nordterm-päivät järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa webinaarina. Ilmoittautuneita oli yli 200, joista parhaimmillaan linjoilla oli yhtä aikaa 136 osallistujaa. Osallistujia oli muun muassa Ruotsista, Suomesta, Norjasta, Tanskasta, Islannista, Grönlannista, Belgiasta, Luxemburgista, Puolasta ja Virosta. Nordterm-webinaarin teemana oli käsitetyö ja tiedonhallinta.

Käsitetyö tärkeää yhteentoimivuudelle

Webinaarin pääpuhujat olivat Jim J. Yang Norjan digitalisaatiovirastosta ja Marianne Aasgaard Norjan kielineuvostosta aiheenaan käsitetyö tiedonhallinnan ja yhteentoimivuuden keskeisenä osana. Norjassa on laajassa julkisen sektorin digitalisointiprojektissa panostettu erityisesti käsitetyöhön. Ajatuksena on, että jokainen viranomainen ottaa vastuun omasta käsitetyöstään, ja viranomaisia tuetaan ohjeistuksella, standardeilla, koulutuksella ja yhteistyöllä. Käsitetyön tulokset julkaistaan avoimessa kansallisessa tietokannassa Felles datakatalog, jonka ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Norjan digitalisaatiovirasto. Sekä julkiset että yksityiset tahot voivat tietokannan kautta jakaa omat sanastonsa yhteiseen käyttöön.

Riitta Alkula Digi- ja väestötietovirastosta kertoi esityksessään Suomessa tehtävästä yhteentoimivuutta tukevien menetelmien ja työkalujen kehittämistyöstä. Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämä Yhteentoimivuusalusta koostuu neljästä työkalusta: sanastot, koodistot, tietomallit ja kommentit. Yhteentoimivuusalustan tavoite on koota yhteen paikkaan julkiselle hallinnolle tarkoitetut työkalut, ohjeet ja periaatteet, jolloin käsitekuvausten semanttinen harmonisointi on mahdollista.

Mikael af Hällström Verohallinnosta esitteli semanttista Lakieditoria, jota on kehitetty säädösvalmistelun avuksi käsitteistön yhdenmukaistamiseen ja lisäämään lainsäädännön koneluettavuutta. Lakieditori hyödyntää Yhteentoimivuusalustan työkaluja ja mahdollistaa muun muassa lakiluonnoksissa olevien termien linkittämisen Yhteentoimivuusalustalla julkaistuihin käsitteisiin.

Ole Våge Norjan Terveydenhuollon digitalisaatiovirastosta kertoi, miten Norjassa pyritään terveysalan yhteiseen termistöön. Tällä hetkellä terveystiedot ovat Norjassa pirstoutuneet eri paikkoihin eikä niitä ole esitetty yhtenäisessä rakenteisessa muodossa. Semanttisen yhteentoimivuuden edistämiseksi on käynnissä Felles språk -ohjelma, jossa hyödynnetään kansainvälistä terveydenhuollon luokitusta SNOMED CT:tä, jotta saataisiin aikaan potilastietojärjestelmissä käytettävä yhteinen käsitteistö.

Gisle Andersen Norjan kauppakorkeakoulusta, Kjetil Gundersen Norjan kielineuvostosta ja Peder Gammeltoft Bergenin yliopistosta kertoivat Norjassa luotavasta kansallisesta termiportaalista, joka tukee Norjan uuden kielilain tavoitetta siitä, että norjan kieltä kehitetään ja ylläpidetään kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Ingebjørg Rype Norjan kansalliskirjastosta kertoi, kuinka norjalainen lajityyppi- ja muotoilutesaurus (Norsk tesaurus for sjanger og form) kehitettiin kolmen organisaation omien termilistojen pohjalta. Yhteinen tesaurus määritelmineen ja käsitesuhteineen helpottaa tiedonhakua eri lähteistä.

Käytännön sanastotyöstä

Stefano Testi MedModista havainnollisti esityksessään käsitejärjestelmäkaavioiden ja käsitemallien eroja. Useasti voi olla perusteltua esittää käsitemallissa sellaisia käsitteitä, joita käsitejärjestelmäkaavioon ei otettaisi mukaan, koska kyseinen asia on tarpeen dokumentoida, vaikkei se liittyisikään käsitekokonaisuuteen terminologisessa mielessä.

Virpi Kalliokuusi ja Johanna Eerola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertovat organisaatiossaan tehtävästä sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnasta, johon kuuluu kolme keskeistä toimintoa: määrittelevä sanastotyö, koodistopalvelutoimintaan liittyvä terminologinen laadunvarmistus ja TERO-ontologian kehittäminen. Eri toiminnoilla on työn organisoinnissa omat periaatteensa, prosessinsa, yhteistyömuotonsa ja työkalunsa, mutta toimintoja olisi mahdollista koordinoida ja harmonisoida nykyistä laajemmin hyödyntäen eri toiminnoissa hyväksi todettuja malleja.

Pandemia on lisännyt sanastotyön tarvetta ja muuttanut terminologin työtä monella tavalla, kertoo Henrik Nilsson C.A.G Consodenista. Pandemian myötä tarvittiin uusia termejä ja monet erikoiskielen termit otettiin käyttöön myös yleiskielessä. Terminologit siirtyivät etätöihin monien muiden ammattiryhmien tapaan, ja työryhmätyöskentely siirtyi kokonaan verkkotapaamisiin. Terminologilla on useita rooleja, joista Nilsson otti esityksessään esiin muun muassa fasilitaattorin ja ”elisitaattorin” roolit. Fasilitointi tarkoittaa ryhmän auttamista yhteisesti asetettujen päämäärien saavuttamisessa. Elisitointi puolestaan on rakenteinen prosessi asiantuntijamielipiteen saamiseksi. Fasilitaattorin rooli terminologilla on ollut jo ennestään, mutta erilaisten elisitointimenetelmien käyttö on verkkotapaamisissa käytettävien työkalujen myötä tullut merkittävämmäksi.

Sanastojen hyödyntäminen

Scanialla on tehty sanastotyötä jo pitkään ja yrityksellä on oma monikielinen termipankki, Scania Lexicon, joka on käytettävissä yli 40 000 käyttäjälle ympäri maailmaa. Kerstin Lindmark kertoi Scanialla toteutetusta tutkimuksesta, jossa tutkittiin, mitä mieltä termipankin käyttäjät ovat termipankin termeistä. Tulokset olivat pääosin positiivisia. Tutkimuksesta saatiin myös hyviä parannusehdotuksia: käyttäjät esimerkiksi toivoivat keinoa ehdottaa uusia termejä tai muutoksia olemassa oleviin termeihin sekä kaipasivat käsitteistä lisää metatietoja kuten määritelmiä, huomautuksia, esimerkkejä ja kuvia.

Satu Lindberg Valtiokonttorista ja Pekka Linna CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksesta tekevät valtionavustustoimintaan liittyvää käsitetyötä valtiovarainministeriön projektissa. Projektissa on panostettu vahvasti sidosryhmien sitouttamiseen. Laajassa työryhmässä on edustettuina niin valtionavustusten myöntäjiä kuin saajiakin. Lisäksi työryhmän jäseniä on kannustettu keräämään aktiivisesti palautetta omista organisaatioistaan. Käsitetyötä on esitelty monissa tapaamisissa eri ministeriöissä ja verkkotapahtumissa sekä kehityshankkeen verkkosivuilla ja esitteissä. Projektissa on järjestetty kolme lausuntokierrosta sekä kuulemistilaisuuksia.

Sanastotyön tilanne eri Pohjoismaissa

Ole Våge esitteli tuloksia Nordtermin työryhmän AG2:n viime vuonna toteuttamasta kyselystä, jossa kartoitettiin sanastotyön tilannetta eri Pohjoismaissa muun muassa terminologian alan koulutuksen, tutkimuksen, työkalujen, tietokantojen, verkostojen, standardisoinnin ja vähemmistökielten sanastotyön kannalta. Sanastotyön ja terminologian tulevaisuuden kannalta Våge pitää erityisen tärkeänä koulutusta ja tutkimusta.

Henrik Nilsson kertoi Ruotsin tilanteesta sanastotyön ja terminologian alalla sekä Terminologifrämjandet-yhdistyksen toiminnasta. Terminologifrämjandet perustettiin heti sen jälkeen, kun Terminologicentrum TNC:n 76 vuotta jatkunut toiminta ajettiin alas vuoden 2018 lopussa. Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksella on kaksi sanastotyön ja terminologian parissa työskentelevää kielenhuoltajaa, mutta he keskittyvät julkiseen sanastotyön konsultointiin eivätkä osallistu aktiivisesti sanastoprojekteihin. Terminologifrämjandet pyrkii edistämään ammattikielistä viestintää ja välittää tietoa esimerkiksi sanastotyöstä ja terminologin ammatista.

Nordtermin puheenjohtajuus Suomelta Ruotsille

Sanastokeskuksen johtaja Katri Seppälä lausui tapahtuman loppusanat ja luovutti puheenjohtajuudesta kertovan Nordterm-sateenvarjon Ruotsin Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen Åsa Holmérille. Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos toimii Nordtermin puheenjohtajana seuraavan kahden vuoden ajan, ja seuraava Nordterm-tapahtuma järjestetään Ruotsissa vuonna 2023. Vuoden 2022 alussa ilmestyy Nordterm-raportti, johon on koottu artikkelit tämänvuotisen Nordterm-tapahtuman esityksistä.

Nordterm-tapahtuma terminologian opettajan ja tutkijan silmin

Yliopistonlehtori Päivi Pasanen Helsingin yliopiston kielten osastolta oli mukana tämänvuotisen Nordterm-tapahtuman järjestelyissä. Pasanen oli osallistunut Nordterm-tapahtumiin jo neljä kertaa aiemminkin, ensimmäisen kerran vuonna 2001 Tuusulassa tuoreena käännöstieteen jatko-opiskelijana. ”Silloin en vielä tuntenut kovinkaan monta terminologia tai terminologian tutkijaa, mutta tänä vuonna Nordterm-tapahtuma tuntui kovin kotoisalta, koska mukana oli paljon tuttuja kasvoja”, Pasanen kertoo.

Pasanen pohtii, että Ole Vågen esittelemän pohjoismaisen sanastotyön alan kyselyn tulosten ja tapahtuman esityksien mukaan sanastotyöllä ja terminologialla vaikuttaa olevan Pohjoismaissa varsin hyvä asema. ”Digitalisoituminen on tuonut yhteiskunnassa esiin tarpeita, joihin voidaan vastata terminologisilla menetelmillä ja työkaluilla. Kehitystä ovat vauhdittaneet EU:n direktiivi julkisen sektorin tietojen uudelleenkäytöstä ja yhteentoimivuusperiaate sekä kansalliset lait, kuten Suomessa laki julkisen tiedon hallinnasta. Esityksissä korostuivatkin julkishallinnon sanastotyö ja tietomallit sekä työn tulosten saattaminen sähköisesti ja avoimesti kaikkien saataville.”

”Esityksien perusteella Norjassa on päästy pisimmällä julkisen sektorin tietojen uudelleenkäytössä ja järjestelmien yhteentoimivuuden varmistamisessa”, Pasanen ihastelee. ”Siellä valtiovalta on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana sijoittanut merkittäviä rahasummia julkisen sektorin tiedonhallintaan.”

Suomessa Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämän Yhteentoimivuusalustan tavoite on koota yhteen paikkaan julkiselle hallinnolle tarkoitetut työkalut, ohjeet ja periaatteet, jolloin käsitekuvausten semanttinen harmonisointi on mahdollista. ”Terminologian opettajan ja tutkijan näkökulmasta kiinnostavin Yhteentoimivuusalustan palveluista on kaikille avoin Sanastot-työkalu, jota olenkin jo esitellyt opiskelijoille omilla kursseillani”, Pasanen kertoo.

”Ruotsin tilanne näyttäytyi esityksien perusteella Norjan ja Suomen tilannetta heikompana”, Pasanen toteaa. ”Henrik Nilsson kertoi Terminologifrämjandet-yhdistyksestä, joka perustettiin, kun 76 vuotta toiminut, maineikas TNC ajettiin alas. Haasteena on, että yhdistyksellä on taloudellisesti hyvin rajalliset mahdollisuudet toimia. Onneksi Ruotsin kielineuvosto on ottanut vastuun Rikstermbanken-termipankin toiminnasta.”

Tapahtumassa esitellyt julkisen sektorin käsitetyöprojektit tekivät Pasaseen suuren vaikutuksen, mutta käsitetyötä tarvitaan myös tieteenaloilla ja yksityisellä sektorilla: ”Esimerkkeinä voisin mainita Susanne Lervadin ja Morten Grymer-Hansenin esityksen, jossa he kertoivat 1930-luvulla alkaneesta tekstiilialan tutkijoiden käsitetyöstä. Sanastotyön menetelmiä tarvitaan myös yksityisen sektorin organisaatioissa, kuten Kerstin Lindmarkin kuvaama Scanian termityö osoittaa.”

”Suoraan terminologian tutkimukseen tai opetukseen liittyviä aiheita tapahtuman ohjelmassa oli tällä kertaa aika vähän”, Pasanen toteaa. Hän piti kiinnostavana Lise Lotte Weilgaard Christensenin ja Irene Simonsenin esitystä, jossa he kertoivat terminologian hyödyntämisestä ammattiopetuksessa: ”Interreg-projektissa on elinikäisen oppimisen hengessä tuotettu itseopiskeluun sopivaa tanskan- ja saksankielistä oppimateriaalia aikuisille. Tavoitteena on ollut tutkia, miten erikoisalan ammatillista sisältöä, ammattikieltä ja ammattikielten harmaalle alueelle sijoittuvaa kielen ainesta tulisi välittää aikuisille, jotta he olisivat valmiita integroitumaan työelämään kummallakin puolella rajaa.”

Yliopistomaailmassa terminologinen tutkimus ja terminologian opetus ovat yleensä sijoittuneet käännöstieteen yhteyteen. Pasanen on havainnut, että käsitetyön digitalisoitumisen myötä käsitetyö tarjoaa tutkimuskohteita myös muille tieteenaloille, esimerkiksi datatieteisiin. ”Tapahtuman esitykset vahvistivat näkemystäni, että terminologian yliopistotasoinen opetus on tarpeellista, eikä vain kääntäjille vaan muidenkin alojen opiskelijoille. Keskeiset terminologian periaatteet ovat pysyneet, mutta niiden sovelluksia voi nykyisin olla monenlaisia ja monella alalla”, Pasanen pohtii.

Pasanen on havainnut myös, että laajat julkisen sektorin projektit ovat lisänneet käsitetyön koulutustarvetta: ”Norjassa koulutushaasteisiin on vastattu tarjoamalla viranomaisille käsitetyöhön opastava sähköinen kurssi. Suomessa Sanastokeskus on tehnyt kaikille avoimen itseopiskelumateriaalin, joka on tarkoitettu opastukseksi viranomaisten sanastotyöhön. Tutkijan ja opettajan näkökulmasta onkin kiinnostavaa nähdä, lisääkö koulutustarpeen kasvu koulutusten kysyntää.”

Pasasen mielestä webinaari soveltui Nordterm-tapahtuman muodoksi yllättävän hyvin: ”Tapahtuman aikaan pandemia oli jatkunut jo yli vuoden, joten puhujat ja kuulijat olivat ehtineet tottua etätapahtumiin. Miellyttävästä kokemuksesta huolimatta etätapahtuma on mielestäni kuitenkin kakkosvaihtoehto, sillä etätapahtumassa ei synny vapaata keskustelua eikä tapahdu verkostoitumista ollenkaan samalla tavalla kuin lähitapahtumassa.”