Sosiaalialan tiedonhallinnan sanaston päivitys

Mari Suhonen & Sirpa Suhonen

Sosiaalialan tiedonhallinnan sanaston versio 2.0 valmistui syyskuussa 2016 ja se on julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivustolla. Sanastoon on valittu keskeisiä käsitteitä, joita hyödynnetään sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen ja valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen kehittämisessä sekä sosiaalihuollon valtakunnallisessa kokonaisarkkitehtuurissa. Sanasto sisältää suomenkieliset tiedot noin 650 käsitteestä. Sanaston kohderyhmäksi on ajateltu erityisesti tietojärjestelmien ja toiminnan kehittäjiä sekä sosiaalihuollon asiakastietoja käsitteleviä ammattilaisia. Suuri osa sanaston käsitteistä liittyy THL:n laatimiin sosiaalihuollon luokituksiin, jotka löytyvät THL:n ja Kelan ylläpitämästä Kansallisesta koodistopalvelusta. Näitä käsitteitä ovat sosiaalihuollon palvelutehtävät, sosiaalipalvelut, sosiaalihuollon asiakasasiakirjat sekä sosiaalihuollon asiakkaan taloudelliseen tilanteeseen liittyvät tiedot.

Käyttökelpoinen sanasto edellyttää päivittämistä

Sosiaalialan tiedonhallinnan sanaston ensimmäinen versio valmistui keväällä 2015. Kyseiseen sanastoon oli valittu sosiaalialan tiedonhallinnan valtakunnallisen kehittämisen tueksi vuosien varrella laadituista sanastoista¹ noin 720 palveluihin, palveluprosesseihin ja asiakastietoihin liittyvää käsitettä, joiden kuvaukset harmonisoitiin ja päivitettiin ajantasaisiksi.

Kehittyvillä erikoisaloilla sanastoja tulee ylläpitää, jotta ne ovat luotettavia ja käyttökelpoisia tiedonlähteitä. Sosiaalialan tiedonhallinnan sanaston käsitteistö perustuu pitkälti säädöksiin, joten tämän sanaston pitäminen ajantasaisena suhteessa säädöksiin on olennaisen tärkeää. THL ja Sanastokeskus aloittivatkin sanaston toisen version laatimisen lähes välittömästi ensimmäisen version valmistumisen jälkeen, koska jo silloin oli tiedossa, että sosiaalialan lainsäädäntöön on tulossa suuria muutoksia. Huhtikuussa 2015 tuli voimaan uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014), jonka mukaiseksi sosiaalihuollon palvelutehtävien ja sosiaalipalvelujen luokitukset ja niihin liittyvä sanasto oli tarpeen päivittää. Uuden isyyslain (11/2015) myötä oli puolestaan tarpeen päivittää isyyden selvittämisessä käytettävät asiakirjarakenteet, ja näihin liittyvää sanastotyötä tehtiin lain jo valmistuttua mutta ennen sen voimaantuloa. Lisäksi sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen katselmointi eteni THL:ssä siten, että asiakirjatyyppejä oli syytä päivittää.

Sanastoon päivitettiin myös muita muuttuneisiin tai uusiin säädöksiin liittyviä käsitteitä, kuten sosiaalihuollon ammattihenkilöitä, sekä muiden julkisen hallinnon tahojen sanastotyön tuloksena syntyneitä käsitteitä. Esimerkiksi piakkoin julkaistavan Kiinteistö- ja rakentamisalan keskeisen sanaston käsitteitä verrattiin Sosiaalialan tiedonhallinnan sanaston taloudellisten luokitusten varallisuuskäsitteisiin ja sanastojen yhteisten käsitteiden tiedot yhtenäistettiin. Jo tiedonhallinnan sanaston versiossa 1.0 otettiin huomioon Kelan terminologinen sanasto² ja versiossa 2.0 on jatkettu etuuskäsitteiden muokkaamista vastaamaan Kelan sanaston päivityksiä.

Luokitusten muutosten vaikutus termeihin

Sosiaalihuollon palvelutehtävä on tietynlaisiin tuen tarpeisiin vastaavien sosiaalipalvelujen ja muun tuen kokonaisuus. Sosiaalihuollon palvelutehtävien luokitus muuttui melkoisesti uudistetussa luokituksessa, ja tämä muutos heijastui myös sanastoon. Aiemmin palvelutehtäviä oli 22, nyt niitä on 7. Aiemmin palvelutehtävät olivat melko eri tasoisia: jotkin kattoivat todella suuria aihealueita, jotkin hyvin pieniä. Esimerkiksi lastensuojelun palvelutehtävä kattoi koko lastensuojelun kentän avo-, sijais- ja jälkihuoltoineen aina harrastus- ja kerhotoiminnasta laitoshuoltoon, kun taas lapsen elatusavun vahvistamisen palvelutehtävässä tarjottava ainoa sosiaalipalvelu oli sopimuksen vahvistamispalvelu.

Uudistetussa luokituksessa pieniä palvelutehtäviä yhdistettiin. Esimerkiksi nykyiset perheoikeudelliset palvelut kattavat aiemmat isyyden selvittämisen, lapsen huollon ja tapaamisoikeuden turvaamisen, lapsen ja puolison elatusavun vahvistamisen, perheasioiden sovittelun ja adoptioneuvonnan palvelutehtävät.

Palvelutehtävien luokittelun perusteita myös mietittiin uudella tavalla kohderyhmiä ajatellen, ja luotiin luokat lapsiperheiden, työikäisten ja iäkkäiden palvelut -palvelutehtävät. Aiemmassa luokituksessa vain iäkkäiden palvelut oli oma palvelutehtävänsä.

Koska käsitteet muuttuivat, myös niihin viittaavat termit muuttuivat. Aiemmin oli toisinaan vaikea erottaa palvelutehtävän nimitystä sosiaalipalvelun nimityksestä, koska palvelutehtävä oli esimerkiksi adoptioneuvonta ja siinä annettava sosiaalipalvelu oli myös nimeltään adoptioneuvonta. Sosiaalialan asiantuntijat myös pitivät joitakin palvelutehtävien ja sosiaalipalvelujen nimityksiä huonosti toimivina, kuten sitä että palvelutehtävä oli kasvatus- ja perheneuvonta ja siinä annettava sosiaalipalvelu oli kasvatus- ja perheneuvontapalvelu. Alan asiantuntijat antavat mielestään kasvatus- ja perheneuvontaa, eivät kasvatus- ja perheneuvontapalvelua. Palvelutehtäväluokituksen muutoksessa kasvatus- ja perheneuvonta palvelutehtävänä poistettiin, ja kasvatus- ja perheneuvonta otettiin sosiaalipalvelun nimitykseksi, mikä vastaa alan käytäntöä ja asiantuntijoiden toivomusta. Tätä sosiaalipalvelua annetaan lapsiperheiden palvelujen palvelutehtävässä.

Sosiaalihuoltolain muutosten vaikutus termeihin

Uudessa sosiaalihuoltolaissa sosiaalipalvelut on ryhmitelty osittain eri tavoin kuin vanhassa, joten sosiaalipalvelut ja niiden väliset suhteet olivat muuttuneet, ja ne käsiteltiin uudestaan sosiaalipalvelujen luokituksessa ja sanastossa.

Esimerkiksi liikkumista tukeva palvelu on uusi sosiaalipalvelu. Siinä autetaan sosiaalihuollon asiakasta liikkumaan ja asioimaan kodin ulkopuolella silloin, kun hän ei kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä ja tarvitsee tukea asioimiseen tai muuhun jokapäiväiseen elämään kuuluvaan tarpeeseen. Kyseinen palvelu korvaa aiemmat sosiaalipalvelut kuljetuspalvelun ja saattajapalvelun, jotka ovat uuden sosiaalihuoltolain mukaan eräänlaisia liikkumista tukevan palvelun toteuttamistapoja.

Lomanviettopalvelussa sosiaalihuollon asiakkaalle tai hänen omaiselleen järjestetään mahdollisuus lomailla muualla kuin kotona tai osallistua retkelle tai leirille. Tämä palvelu oli nimetty aiemmin sosiaalipalvelujen luokituksessa loma- ja virkistystoiminnaksi, mutta nyt termi päätettiin muuttaa sosiaalihuoltolain mukaiseksi. Lomanviettopalvelu-termi herätti paljon keskustelua, koska se on monitulkintainen ja voi herättää sosiaalipalveluja tuntemattoman henkilön mielessä erikoisia mielleyhtymiä vaikkapa siitä, että itse lomanviettoon tarvitaan ja tarjotaan erityistä apua. Asiantuntijat kuitenkin pitävät termin yhdistettävyyttä laissa käytettyyn ilmaisuun tärkeänä, joten termisuositus muutettiin.

Asiakasasiakirjojen muutosten vaikutus termeihin

Uusi isyyslaki aiheutti laajimman päivityksen sanaston asiakirjakäsitteisiin, koska lakiin liittyi THL:ssä mittava isyyden selvittämisessä käytettävien asiakirjojen ja prosessien uudistustyö. Erityisesti uusien asiakirjojen nimiä pohdittiin sanastotyöryhmässä. Uudet asiakirjat tarvittiin esimerkiksi sellaisiin tilanteisiin, joissa lastenvalvoja neuvottelee isyyden selvittämisasian eri osapuolten kanssa ja pyrkii saamaan heiltä isyyden selvittämisen kannalta tarpeelliset tiedot. Nämä asiakirjat päätettiin nimetä niin, että kaikkien nimessä esiintyy ilmaus ”neuvotteluasiakirja isyyden selvittämiseksi”. Tällöin asiakirja on nimen perusteella yhdistettävissä sellaiseen neuvotteluun, josta säädetään isyyslaissa ja jossa saadut tiedot lastenvalvoja kirjaa tähän asiakirjaan. Lisäksi asiakirjojen nimissä haluttiin tuoda esiin ne henkilöt, joiden kanssa neuvottelu pidetään ja joiden antamat tiedot asiakirjaan kirjataan. Isyyden selvittämiseen liittyy neljä erilaista neuvotteluasiakirjaa: äidin neuvotteluasiakirja isyyden selvittämiseksi, lapsen neuvotteluasiakirja isyyden selvittämiseksi, mahdollisen isän neuvotteluasiakirja isyyden selvittämiseksi sekä avioliiton aikana syntyneen lapsen vanhempien neuvotteluasiakirja isyyden selvittämiseksi.

Myös sosiaalipalvelujen ja sosiaalihuollon palvelutehtävien päivitys aiheutti tarpeen nimetä uusia asiakirjoja tai muuttaa olemassa olevien asiakirjojen nimiä. Esimerkiksi turvakotipalvelu oli kokonaan uusi sosiaalipalvelu, jolle tarvittiin uudet asiakirjat ja niille nimet. Turvakotipalvelusta säädetään valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetussa laissa (1354/2014). Koska kyseisessä laissa ei säädetä erityisesti sellaisista turvakotipalveluun liittyvistä asioista, jotka olisi pitänyt huomioida asiakirjojen nimissä, asiakirjat nimettiin muiden samantyyppisten asiakirjojen mallin mukaisesti: turvakotipalvelun asiakkaan esitiedot, turvakotipalvelun ensiarvio, turvakotipalvelusuunnitelma ja turvakotipalvelun asiakaskertomus.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen sanastotyö

Joitain sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä käsitteitä käsiteltiin sekä sosiaali- että terveydenhuollon asiantuntijoista koostuvassa ryhmässä, jotta määritelmät vastaisivat molempien alojen käsitystä asiasta. Tämän vuoksi esimerkiksi palvelunantajan ja sen alakäsitteiden käsitekuvaukset päivitettiin siten, että ne pätevät sekä sosiaali- että terveydenhuollon palvelunantajiin. Sanaston aiemmassa versiossa näkökulma oli vain sosiaalihuollon.

Vanha sanasto:

palvelunantaja; sosiaalipalvelujen antaja
toimija, joka saa aikaan sosiaalipalveluja järjestämällä tai tuottamalla niitä

Sosiaalihuollossa toimivia palvelunantajia ovat palvelunjärjestäjät ja palveluntuottajat. Nämä voivat olla joko sama toimija tai eri toimijoita.

Uusi sanasto:

palvelunantaja; palvelujen antaja
toimija, joka järjestää, tuottaa tai toteuttaa sosiaalipalveluja, terveyspalveluja tai sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä palveluja

Palvelunantajia ovat palvelunjärjestäjät, palveluntuottajat ja palveluntoteuttajat. Nämä voivat olla joko sama toimija tai eri toimijoita.

Työ jatkuu

Sosiaalialan tiedonhallinnan sanaston päivitys jatkuu. Asiakasasiakirjoja kehitetään edelleen THL:ssä, ja sitä mukaa myös asiakasasiakirjoja koskevaa sanasto-osuutta päivitetään. THL vastaa sanaston kehittämisestä ja ylläpidosta, jotta se pysyy ajantasaisena suhteessa säädöksiin.

¹
Lehmuskoski, Antero & Kuusisto-Niemi, Sirpa (2008). Sosiaalialan sanasto asiakastietojärjestelmää varten. Sosiaalialan tietoteknologiahanke. Stakes, Raportteja 30/2008. Helsinki.
Laaksonen, Maarit & Suhonen, Mari & Suhonen, Sirpa (2012). Sosiaalipalvelujen luokituksen sanasto ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjasanasto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportteja 1/2012. Tampere.
Sosiaalihuollon asiakasasiakirjasanasto. Versio 2.0 (2014). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Sosiaalihuollon taloudellisten luokitusten sanasto. Versio 1.0 (2014). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Sosiaalihuollon tietokomponenttien sanasto. Versio 2.0 (2013). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

²
Kelan terminologinen sanasto – Etuuksiin liittyvät käsitteet, 3. laitos (2014). TSK 46. Kela ja Sanastokeskus TSK.