Parempia termejä käyttöliittymiin

Suvi Isohella & Niina Nissilä

Käyttöliittymien termit ja ikonit ovat keskeisiä vuorovaikutuksen elementtejä. Niillä käydään kauppaa, haetaan ja jaetaan tietoa, ylläpidetään sosiaalisia suhteita ja niin edelleen. Samassa käyttöliittymässä on usein mukana monen eri alan termejä, muun muassa käyttöliittymän käyttöön liittyviä teknisiä termejä, käyttöliittymän käyttötarkoitukseen liittyviä termejä ja myös käyttöliittymän tarjoavan organisaation toimintaan liittyviä termejä. Esimerkiksi verkkopankissa on sekä teknisiä termejä, rahoitusalaan liittyviä termejä että kunkin pankin omaan toimintakulttuuriin liittyviä termejä.

Termit ja ikonit ohjaavat, opastavat, kehottavat toimimaan ja antavat palautetta. Ne ovat merkittävässä roolissa siinä, että käyttäjä pääsee tehokkaasti tavoitteeseensa: saa esimerkiksi ohjelman asennettua, tuotteen tilattua, tiedoston jaettua. Käyttäjän näkökulmasta vaivattomuus on tärkeää. Siksi käyttöliittymän olisi oltava sellainen, että käyttäjä oppii jo ensimmäisellä käyttökerralla sen toimintalogiikan. Vaivattomuutta on myös se, että hän myöhemmillä käyttökerroilla muistaa, miten käyttöliittymässä toimitaan. Mahdollisissa virhetilanteissa – jotka olisi minimoitava – käyttäjän olisi saatava selkeää opastusta. Onnistuneen kokemuksen seurauksena on tyytyväinen käyttäjä; nykyään puhutaankin paljon käyttäjäkokemuksesta.

Edellä mainitut tehokkuus, opittavuus, muistettavuus, virhetilanteista selviytyminen ja tyytyväisyys ovat käytettävyyden osatekijöitä. Näkemyksemme mukaan terminologia on keskeinen käytettävyyden osatekijöitä yhdistävä asia. Sen vuoksi käyttöliittymään valituilla termeillä on merkitystä, eikä niiden voimaa tulisi aliarvioida. Vaikeasti ymmärrettävät ja epäjohdonmukaiset termit vaikeuttavat tavoitteeseen pääsemistä ja johtavat turhautumiseen. Ongelmat saattavat johtua myös siitä, että termit ovat vieraskielisiä ja saattavat edellyttää erikoisalan tuntemusta. Käyttäjän äidinkielelle käännetyt termit eivät välttämättä tee käyttöliittymästä sen helpompaa, jos termit ovat käyttäjälle vieraita tai harkitsemattomasti käännettyjä.

Käyttöliittymien suunnittelua ja käytettävyyttä käsittelevissä oppaissa kielen ja termien merkitystä on käsitelty jossain määrin, mutta ohjeet ovat usein varsin pinnallisia: kehotetaan esimerkiksi kiinnittämään huomiota kieleen, välttämään uusia sanoja ja käyttämään yhtenäistä termistöä. Varsinaisia termien valintaan ja muodostukseen liittyviä ohjeita ei oppaissa anneta. Miten toimia, jotta käyttöliittymän termit olisivat käyttäjälle tuttuja tai semanttisesti läpinäkyviä? Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, sillä mielestämme monet terminologisessa työssä käytettävät periaatteet olisivat sovellettavissa myös käyttöliittymien termistöjä valittaessa. Tämän vuoksi olemme käynnistäneet tutkimushankkeen, jossa pohdimme käyttöliittymien termistöjen ja käytettävyyden välisiä yhteyksiä.

Kokoamme hankkeessamme esimerkkejä käytettävyyteen liittyvistä terminologisista ongelmista. Jos kohtaat työssäsi tai arjessasi tietojärjestelmiin liittyviä, vaikeasti ymmärrettäviä, outoja tai epäjohdonmukaisesti käytettyjä termejä, toivomme sinun kertovan siitä meille.

Kiinnittämällä entistä enemmän huomiota käyttöliittymien terminologiaan päästään toivoaksemme tilanteeseen, jossa käyttöliittymiin päätyvät termit olisivat käyttäjälle sopivia, suurimmaksi osaksi tuttuja tai ainakin läpinäkyviä sekä ymmärrettäviä, lyhyitä ja oikeakielisiä.