Pääkirjoitus: Terminologista asiantuntemusta monenlaisiin tarpeisiin

Katri Seppälä

Terminologicentrum TNC:n Claudia Dobrina kirjoittaa tässä lehdessä selvityksestään, jonka tavoitteena on tyypitellä terminologiseen työhön keskittyviä projekteja. Vaikka projekteilla on tiettyjä yhteisiä piirteitä, Dobrinan selvityksestä käy ilmi, että erilaisia piirteitä tuntuu kuitenkin olevan enemmän kuin yhteisiä. Jotta yksittäiset projektit saataisiin sujumaan, pitää terminologien siis tunnistaa kunkin projektin erityispiirteet ja soveltaa työmenetelmiä niiden mukaan.

Kuten Dobrinakin toteaa, terminologien työkenttä ei rajaudu vain projekteihin, jotka on käynnistetty terminologisen työn tarpeen perusteella, vaan nykyään terminologien asiantuntemusta osataan hyödyntää myös esimerkiksi luokituksiin, koodistoihin, tietomalleihin ja ontologioihin liittyvässä työssä. Joskus tuntuukin, ettei ns. perinteisiä sanastohankkeita enää ole, vaan useimmissa projekteissa on tarpeen soveltaa terminologista osaamista uudella tavalla.

Esimerkiksi palkkahallinnon sanastotyö, jonka taustoja Piia Rekilä esittelee artikkelissaan, saattaa aiheensa puolesta kuulostaa perinteiseltä projektilta, mutta on kaikkea muuta. Sanaston aihealueenrajaus on lähtenyt liikkeelle palkkakoodistosta, sanastoa laaditaan tietojärjestelmien yhteentoimivuuden tueksi ja suurimpana haasteena on päästä sanastotyön avulla vaikuttamaan siihen, että tulevaisuudessa myös säädöstyössä tehtävillä käsitevalinnoilla tuettaisiin hallinnonalojen välistä yhteentoimivuutta.

Ilman käsitteiden analysointia ei saada aikaan tietokoneelle ymmärrettäviä käsitejärjestelmiä eli ontologioita, joten terminologisella käsiteanalyysilla on paikkansa myös ontologiatyössä, jota FinnONTO-hankkeen jälkeen jatketaan Kansalliskirjaston ONKI-kehityshankkeessa. Asiasanastopohjaisia ontologioita onkin Suomessa tehty FinnONTOn myötä jo kymmenisen vuotta ja ontologiat löytänevät vähitellen paikkansa niin muistiorganisaatioiden kuin muidenkin toimijoiden käytössä. Matias Frosterus kertoo artikkelissaan tarkemmin ONKI-hankkeen tavoitteista.

Professori Eero Hyvönen kertoo Vieraskynä-palstalla, että ontologioita tarvitaan myös silloin, kun eri tietolähteiden sisältöjä linkittämällä luodaan yhdistettyä tietoa (linked data). Jos yhdistelyä tehdään pelkästään sanojen tasolla, ei lopputulos vastaa alkuperäistä tavoitetta eli tiedon rikastamista, vaan aiheuttaa lisähämmennystä. Terminologeilla ja tieto- sekä it-asiantuntijoilla riittää siis töitä vielä pitkään, jotta tietomassoja päästään tehokkaasti hyödyntämään.