Pääkirjoitus: Käsitetyön alalla tapahtuu – osa II

Katri Seppälä

Päätin jatkaa samalla pääkirjoituksen otsikolla kuin edellisessä lehdessä, sillä tätä kirjoittaessani olen erityisen iloinen siitä, että käsitetyön alalla tapahtuu – myös poikkeusoloissa. Me sanastokeskuslaiset olemme osa sitä etuoikeutettujen joukkoa, joka on ainakin toistaiseksi saanut jatkaa työtehtäviensä hoitamista, vaikka maan hallitus on asettanut rajoituksia koronaepidemian laajenemisen hidastamiseksi. Aiempaa laajempaan etätyöhön siirtyminen on toki vaikuttanut kaikkiin, mutta voimme olla tyytyväisiä, koska tietoteknisten ratkaisujen ja oman it-asiantuntijamme avulla työtä on pystytty siirtämään yhdistyksen toimitilojen ulkopuolelle ja näin vähentämään liikkumista. Kun on kyse asialleen omistautuneista ja itsenäiseen työskentelyyn tottuneista työntekijöistä, työskentely sujuu myös kotikonttoreissa. Onneksi etäyhteydenpitoon käytettävillä ohjelmilla voidaan yrittää korvata myös kahvipöytäkeskusteluja ja muuta epämuodollista viestintää, sillä sellaisella on todellakin tarvetta – nyt vielä enemmän kuin tavallisesti. Pelkkä etätyöhön siirtyminen ei tietenkään auttaisi, mikäli poikkeusolot lamaannuttaisivat asiakkaittemme toiminnan, mutta toistaiseksi olemme voineet jatkaa aiemmin käynnistyneitä projekteja ja myös käynnistää uusia. Kiitos siitä!

Yksi esimerkki sanastotyön alan aktiivisuudesta on Suomen metsäkeskuksen käynnistämä Metsäalan sanastot -projekti, jossa Metsäkeskus yhteistyökumppaneineen tuottaa yhteentoimivuusalustan Sanastot-työkalussa julkaistavan metsäalan sanaston. Sanastotyölle antaa pohjaa Suomalais-venäläinen metsäsanakirja, ja kuluvan vuoden aikana hankkeessa on tarkoitus keskittyä erityisesti metsänhoitosuositusten käsitteisiin, joiden digitalisointihanke on parhaillaan käynnissä Tapio Oy:ssä. Kokonaisuudessaan sanasto on tarkoitettu tukemaan sekä metsäalan viestintää että alan tietojärjestelmien ja tietopalvelujen kehittämistyötä.

Metsäalan sanastot -projekti järjesti 26.3.2020 ensimmäisen osan metsäalan sanastoyhteistyötä pohjustavasta webinaarisarjasta. Webinaarin avasi maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston metsä- ja bioenergiayksikössä johtavana asiantuntijana työskentelevä Niina Riissanen. Hän kuvasi esityksessään konkreettisten esimerkkien avulla sanastotyön merkitystä metsäalan tietojärjestelmien, tiedon jakamisen ja palvelujen kehittämiselle. Myös kommenttipuheenvuoroissa tuli selkeästi esiin, että tietojärjestelmien yhteentoimivuus ja käsitteiden yhtenäinen käyttö erilaisten palvelujen toteutuksessa hyödyttävät niin alan ammattilaisia kuin esimerkiksi metsänomistajiakin. Metsäalan sanastot -projekti onkin uusi esimerkki siitä, miten julkisen hallinnon sanastotyötä voidaan käynnistää ja kehittää semanttisen yhteentoimivuuden edistämiseksi.