OKSA – harmoniaa käsitteisiin ja toimivuutta tietojärjestelmiin

Riina Kosunen

Huhtikuussa 2018 opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) julkaisusarjassa ilmestyi Opetus- ja koulutussanaston (OKSA) ensimmäinen laitos. OKSA on laadittu sanastohankkeessa, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti yhdessä Sanastokeskus TSK:n kanssa vuonna 2010. Sanaston tavoitteena on tukea tietojärjestelmäkehityksessä ja säädösvalmistelussa, mutta myös ihmisten välisen viestinnän onnistumisessa niin asiantuntijoiden kesken kuin asiantuntijoiden ja maallikoiden välillä.

Opetus- ja koulutussanasto sisältää noin 560 käsitettä, joiden sisältö on selvitetty terminologista käsiteanalyysia käyttäen. Analysoiduille käsitteille on laadittu terminologiset määritelmät ja täydentäviä huomautuksia. Käsitteiden välisiä suhteita on havainnollistettu käsitekaavioiden avulla. Suomenkielisistä termeistä on annettu suositukset. Kaikille sanaston käsitteille on jatkossa tarkoitus antaa ruotsin- ja englanninkieliset vastineet, mutta ensimmäisessä laitoksessa vastineet on työstetty vasta korkeakouluihin liittyville käsitteille.

Opetus- ja koulutussanaston ensimmäistä laitosta laatineessa asiantuntijaryhmässä ovat olleet edustettuina opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Sanastokeskuksen lisäksi muun muassa CSC (Tieteen tietotekniikan keskus) ja Turun yliopisto. Sanaston käsitteiden ruotsin- ja englanninkielisiä vastineita puolestaan on selvitetty työryhmissä, jotka ovat koostuneet enimmäkseen korkeakoulujen kieli- ja hallintoasiantuntijoista. Sanastotyön on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

Tietojärjestelmät yhteentoimiviksi

Opetus- ja koulutussanaston alkuperäisenä tavoitteena oli tukea Opetushallituksen verkkopalveluiden, kuten esimerkiksi koulutuksiin hakemisen mahdollistavan Opintopolku.fi-palvelun, kehittämistä. Sittemmin Opetus- ja koulutussanastoa laajennettiin koskemaan myös muiden opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tietohallintohankkeiden kehittämistyötä. Tämän taustan vuoksi merkittävä osa Opetus- ja koulutussanaston käsitteistä onkin erilaisissa tietojärjestelmissä esiintyviä käsitteitä, jotka on tärkeä määritellä yhtenäisesti, jotta eri järjestelmät voivat toimia yhteen.

Esimerkiksi ammatillisen oppilaitoksen tietojärjestelmässä voi olla käsite keskeyttänyt ja korkeakoulun tietojärjestelmässä niin ikään käsite keskeyttänyt. Käsitteitä analysoimatta ei kuitenkaan voi olla varma, onko kyseessä sama käsite.

Tässä tapauksessa käsiteanalyysi paljastaa, että korkeakoulujen keskeyttänyt on eri kuin ammatillisen keskeyttänyt. Ammatillisessa koulutuksessa keskeyttäneellä viitataan opiskelijaan, joka on määräaikaisesti poissa, kun taas korkeakouluissa keskeyttänyt on opiskelija, joka on pysyvästi luopunut opiskeluoikeudestaan. Näin ollen sanastoon luotiin kaksi keskenään homonyymistä käsitettä, keskeyttänyt (1) ja keskeyttänyt (2), ja näille kummallekin annettiin omat määritelmänsä.

Säädösten käsitteet selviksi

OKSA tarjoaa tukea myös säädöksissä käytettyjen käsitteiden ymmärtämiseen ja säädösvalmisteluun. Opetus- ja koulutussanaston käsitteistä suuri osa onkin peräisin eri koulutusasteiden lainsäädännöstä. OKSA-hankkeessa on eri koulutusasteiden säädöksiä vertaamalla selvitetty, ovatko samalla termillä (kuten vaikkapa termillä keskeyttänyt) nimetyt käsitteet eri koulutusasteilla saman- vai erisisältöisiä.

Toisaalta on selvitetty, onko eri koulutusasteiden säädöksissä käytetty samasta käsitteestä eri termiä. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä käytetään käsitettä valtakunnallinen hakumenettely, jonka käsitepiirteet vaikuttavat ainakin osin samoilta kuin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen säädöksissä käytetyn yhteishaku-käsitteen piirteet. Tällaisissa tapauksissa terminologi ja asiantuntijat ovat selvittäneet, viitataanko termeillä samaan käsitteeseen ja jos, onko eri säädöksissä perusteltua käyttää eri termejä.

Jos – ja kun – on todettu, että säädöksissä on käytetty termejä ja käsitteitä epäyhdenmukaisesti, tilannetta on pyritty Opetus- ja koulutussanastossa kuvaamaan. Sanastossa on kerrottu esimerkiksi, mitä eri nimityksiä eri koulutusasteiden säädöksissä on kuvattavasta käsitteestä käytetty ja mitä termiä sanastotyöryhmä mahdollisesti suosittaa jatkossa käytettäväksi. Näin sanasto toivottavasti yhtenäistää termien ja käsitteiden käyttöä tulevissa säädösvalmisteluhankkeissa.

Parhaan mahdollisuuden vaikuttaa säädösten termeihin tarjoavat tilanteet, joissa sanastotyö käynnistetään yhtä aikaa säädösvalmistelun kanssa. OKSA-projektissa tällaisen mahdollisuuden tarjosi vuosina 2016–2017 hallituksen kärkihankkeena läpiviety ammatillisen koulutuksen uudistus eli nk. reformi. Reformiin liittyi olennaisena osana ammatillista koulutusta koskevan lainsäädännön uudistaminen. Säädösvalmistelun tueksi käynnistettiin noin sadan käsitteen laajuinen ammatillisen koulutuksen sanastoprojekti, jossa pyrittiin varmistamaan, että uudistettaviin säädöksiin tulevat ammatillisen koulutuksen termit ja käsitteet ovat yhteensopivia Opetus- ja koulutussanaston muiden koulutusasteiden termien ja käsitteiden kanssa.

Ammatillisen koulutuksen reformisanaston käsitteiden joukossa oli esimerkiksi jatkuva haku, jonka sisältöjen yhteensopivuutta ammatillisen koulutuksen ja muun Opetus- ja koulutussanaston välillä jouduttiin pohtimaan. OKSAssa oli entuudestaan määritelty, että jatkuva haku on hakumenettely, jolla ei ole määrättyä hakuaikaa; koulutukseen voi hakea ympäri vuoden. Ammatillisen koulutuksen jatkuvassa haussa kuitenkin koulutuksen järjestäjä, vaikkapa Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, voi – toisin kuin termi antaa ymmärtää – määrätä omalle haulleen jonkin hakuajan. Ammatillisen koulutuksen ja muun OKSAn jatkuva haku -käsitteitä vertailtaessa todettiin, että yhteistä niille on se, että kummassakaan ei ole valtakunnallisesti määrättyä hakuaikaa.

Käsitteiden harmonisoimiseksi täytyi siis tehdä muutoksia niin aiempaan Opetus- ja koulutussanaston käsitteeseen kuin ammatillisen koulutuksen reformisanaston käsitteeseenkin:

• aiempi OKSAn käsite:
  jatkuva haku = koulutuksen hakumenettely, jolla ei ole määrättyä hakuaikaa
• ammatillisen koulutuksen reformisanaston käsite:
  jatkuva haku = koulutuksen hakumenettely, josta koulutuksen järjestäjä päättää
• harmonisoitu käsite Opetus- ja koulutussanastoon ja ammatillisen koulutuksen reformisanastoon:
  jatkuva haku = koulutuksen hakumenettely, jolla ei ole valtakunnallisesti määrättyä hakuaikaa

Kun sanastotyötä päästiin tekemään yhtä aikaa säädösvalmistelun kanssa, työ tuntui erityisen motivoivalta: valmisteilla olevan säädöksen termeihin ja käsitteisiin oli mahdollisuus välittömästi vaikuttaa.

Kuuden koulutusasteen harmonisointia

OKSA-hanke on osoittanut siihen osallistuneelle terminologille, ettei ole olemassa mitään yhteistä opetuksen ja koulutuksen sanastoa, lukuun ottamatta mahdollisesti joitakin hyvin yleisen tason käsitteitä, kuten opetus ja oppiminen. Kun mennään yhtään tätä tarkemmalle tasolle, vaikuttaa, että jokaisella koulutusasteella on pitkälti omat terminsä ja käsitteensä. Tämä johtunee ainakin siitä, että jokaisella koulutusasteella – esiopetuksella, perusopetuksella, lukiokoulutuksella, ammatillisella koulutuksella, korkeakouluilla ja vapaalla sivistystyöllä – on omat säädöksensä, ja ainakin aiemmin säädösten valmistelu on ollut varsin siiloutunutta työtä, jossa ei systemaattisesti ole pyritty vertaamaan säädökseen valittuja termejä ja käsitteitä muissa säädöksissä käytettyihin termeihin ja käsitteisiin.

Tästä syystä se mikä Opetus- ja koulutussanastossa näyttää yhdeltä tietueelta ja käsitteeltä on vaatinut luultavasti jonkin verran enemmän työtä kuin jossakin toisessa sanastossa oleva vastaava tietue ja käsite. Käytännössä jokaista Opetus- ja koulutussanaston käsitettä on tarkasteltu edellä mainittujen kuuden eri koulutusasteen näkökulmasta. Opetus- ja koulutussanastossa onkin siis ”pelkän” käsiteanalyysin lisäksi tehty eri koulutusasteiden välistä käsiteharmonisointia.

Harmonisoivaa käsiteanalyysia tehdessä terminologin täytyy ensin selvittää jokaisen kuuden koulutusasteen mahdolliset kuvaukset kyseisestä käsitteestä, kirjata kuvaukset muistiin ja niiden pohjalta muotoilla yhteinen määritelmä, joka kattaa kaikki koulutusasteet ja on riittävän yleinen ja ympäripyöreä, niin ettei siinä ole mitään käsitepiirrettä joka ei pätisi kaikkiin käsitettä käyttäviin koulutusasteisiin. Terminologin onneksi sanastoissa on huomautuksia, joilla määritelmää voi täsmentää kunkin koulutusasteen omilla erikoisuuksilla joko luettelemalla koulutusasteen ”ylimääräiset” käsitepiirteet tai vaikkapa viittaamalla kyseisen koulutusasteen säädökseen. Lisäksi täytyy tietysti selvittää kunkin koulutusasteen kyseisestä käsitteestä käyttämät termit.

Esimerkki tällaisesta monelle asteelle yhteisestä mutta kuitenkin eri asteilla eri käsitepiirteitä saavasta ja hiukan eri tavalla nimitettävästä käsitteestä on opetussuunnitelma. Eri koulutusasteiden opetussuunnitelmathan poikkeavat toisistaan melkoisesti, jos ajatellaan vaikkapa perusopetuksen paikallista opetussuunnitelmaa (kuten Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma), joka on voimassa vuosikausia, ja toisaalta jonkin yliopiston opetussuunnitelmaa, joka ainakin vielä muutama vuosi sitten koostui kahdesta fyysisestä kirjasta: harvemmin ilmestyvästä tutkintovaatimus-kirjasta ja lukuvuosittain julkaistavasta opetusohjelmakirjasta. Sanastossa opetussuunnitelma-käsitteen määritelmään onkin sisällytetty ainoastaan piirteet, jotka pätevät niin esiopetukseen, perusopetukseen, lukioon, ammatilliseen koulutukseen kuin korkeakouluhinkin, ja huomautuksissa on mainittu koulutusasteittain piirteet, jotka poikkeavat yhteisestä käsiteytimestä.

opetussuunnitelma;
opetuksen järjestäjän opetussuunnitelma (perusopetus);
koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma (lukiokoulutus, ammatillinen koulutus)
määritelmä
opetuksen järjestäjän, koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun suunnitelma opetuksen järjestämisestä ja toteuttamisesta

huomautus
Perusopetuksen opetuksen järjestäjän opetussuunnitelma koskee opetuksen lisäksi kasvatusta ja oppimisen ja koulunkäynnin tukea.
Lukiokoulutuksessa koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma koskee opetuksen lisäksi kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä ja opiskelijahuoltoa.
Korkeakoulun opetussuunnitelmassa kuvataan mm. opintojen rakenne, opintojen osaamistavoitteet sekä opetuksen järjestämistavat. Korkeakoulun opetussuunnitelmaa ei välttämättä ole olemassa yhtenä dokumenttina, vaan se voi koostua osista, joista päätetään eri aikoina.

Luokitus: esiopetus, perusopetus, ammatillinen koulutus, lukiokoulutus, korkeakoulut

Kun suomenkielinen tietue on kunnossa, kielityöryhmien työnä on pohtia, mikä on sopiva vastine ruotsiksi ja englanniksi kunkin koulutusasteen osalta. Opetussuunnitelma-käsitteen osalta ruotsin- ja englanninkielisiä vastineita ei ole vielä selvitetty, koska esi- ja perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen kielityöryhmät eivät ole vielä aloittaneet työtään.

Harmonisoiva käsiteanalyysi on työlästä, mutta juuri sen tekemiseksi OKSA-hanke lienee aikanaan käynnistetty. Tietojärjestelmien toimintaa, säädösten ymmärtämistä ja ylipäänsä viestintää silmällä pitäen on tärkeää, että eri koulutusasteiden käsitteet ovat harmonisoituja tai että asteiden väliset käsite- ja termierot ovat kuvattuja.

Kulttuurierot näkyviin ja ymmärrettäviksi

OKSA-hankkeeseen on kuulunut olennaisena osana vastinetyö, jossa haetaan suomeksi määritellyille käsitteille vastinetermit ruotsiksi ja englanniksi. Kun kyseessä on niinkin maakohtaisesti vaihteleva aihepiiri kuin koulutus, ei liene yllättävää, että Opetus- ja koulutussanastossa on tehty paljon työtä käsitteiden kulttuurisidonnaisuuden ja kielten ja kulttuurien välisten käsite- ja termierojen selvittämiseksi. Tällaisessa työssä on ollut tärkeää, että kielityöryhmissä on ollut mukana myös ruotsia ja englantia äidinkielenään puhuvia kieli- ja/tai substanssiasiantuntijoita.

Opetus- ja koulutussanaston vastinetyössä on käynyt ilmi esimerkiksi, että englanniksi ei ole erillisiä, suomen käsitteitä kasvatus, opetus ja koulutus vastaavia käsitteitä, vaan käsite education kattaa kaikki nuo ja lisäksi vielä sivistyksenkin. Toisekseen Suomessa on erikseen käsitteet tutkinto ja tutkintotodistus, mutta englannissa käytetään termejä certificate ja diploma viittaamaan kumpaankin näistä käsitteistä.

Kulttuurienvälisten termi- ja käsite-erojen vuoksi Opetus- ja koulutussanaston vastineet vilisevät homonyyminumeroita sekä suppeampi kuin- (>) ja laajempi kuin (<) -merkkejä:

tutkinto
en qualification; degree (korkeakoulut); < certificate (1) (sekä tutkinnosta että todistuksesta); < diploma (1) (sekä tutkinnosta että todistuksesta)
määritelmä
opetuksesta vastaavan viranomaisen vahvistamien vaatimusten mukainen suoritus, josta tehdään hallintopäätös

Opetus- ja koulutussanastossa on tullut vastaan myös tilanteita, joissa on tarvittu luoda termejä Suomen kulttuuriin sidoksissa oleville käsitteille. Esimerkiksi Suomen käsitettä lisensiaatin tutkinto vastaavaa käsitettä ei ole kaikissa maissa. Tämän vuoksi Opetus- ja koulutussanastossa muodostettiin käsitteelle myös termit interim degree preceding the doctorate ja pre-doctoral degree, joiden avulla käsitettä voi vastaanottajan kulttuuritaustan mukaan tarvittaessa avata.

lisensiaatin tutkinto; lisensiaatintutkinto
en licentiate degree; interim degree preceding the doctorate (kuvaileva vastine); pre-doctoral degree (kuvaileva vastine)
määritelmä
yliopistossa suoritettava alempi jatkotutkinto

Sanaston julkaisu ja hankkeen jatko

Opetus- ja koulutussanaston ensimmäisen laitoksen julkaiseminen tapahtui vasta siinä vaiheessa, kun sanastotyötä oli ehditty tehdä jo kahdeksan vuoden ajan: niin kauan aikaa vaati, että eri tahoilla hajallaan olevista käsitteistä saatiin koottua harmonisoitu, riittävän kattava ja huolellisesti valmisteltu sanastoversio. Kuitenkaan se, että sanastosta ei vuosikausiin ollut tarjolla julkaistua versiota, johon käyttäjät olisivat voineet tukeutua ja viitata, ei tietenkään ollut ihanteellinen tilanne. Esimerkiksi tietojärjestelmäkehittäjät joutuivat vuosien ajan käyttämään työssään Opetus- ja koulutussanaston keskeneräisiä ja viimeistelemättömiä versioita. Toki viimeistelemättömissä sanastoversioissakin suuri osa käsitetiedoista oli Opetus- ja koulutussanaston eri työryhmien läpikäymiä ja siten varsin luotettavia, mutta silti työryhmät luonnollisesti pidättivät julkaisemiseen saakka itsellään oikeuden tehdä sanaston termeihin, vastineisiin ja käsitekuvauksiin muutoksia.

Nyt Opetus- ja koulutussanastosta on siis julkaistu ensimmäinen laitos. Julkaisun jälkeen sanastotyö on kuitenkin jatkunut välittömästi ja tiiviisti, ja tarkoituksena on julkaista sanastosta uusia laitoksia huomattavasti tiheämmin väliajoin kuin tähän saakka.

Opetus- ja koulutussanastoon näet kaivataan pikaisesti uusia käsitekokonaisuuksia, esimerkiksi suhteellisen tuoreen aihepiirin, varhaiskasvatuksen, käsitteitä. Varhaiskasvatuskäsitteistön taustallahan ovat poliittiset päätökset, joilla päivähoito siirrettiin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle ja päivähoidosta tehtiin osa varhaiskasvatusta. Parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan uutta varhaiskasvatuslakia ja samalla OKSA-hankkeen puitteissa työstetään aihepiiriin liittyvää sanastoa. Varhaiskasvatuksen sanaston valmistuttua sen käsitteet julkaistaan osana Opetus- ja koulutussanastoa.

Lisäksi yksi selvästi täydentämistä kaipaava kohde Opetus- ja koulutussanastossa ovat käsitteiden ruotsin- ja englanninkieliset vastineet; sanastohan tarjoaa toistaiseksi vastineet ainoastaan korkeakoulujen käsitteille. Hankkeessa kootaankin koulutusastekohtaiset kielityöryhmät myös esi- ja perusopetukselle, lukiolle, ammatilliselle koulutukselle ja vapaalle sivistystyölle, ja sanastoa täydennetään eri asteiden vastinetermeillä koulutusaste kerrallaan.