EAFT:n konferenssi Oslossa

Sirpa Suhonen

European Association for Terminology (EAFT) ja Norjan kielineuvosto Språkrådet järjestivät terminologia-alan konferenssin Oslossa 11.–12.10.2012. Sinne kokoontui seitsemänkymmentä terminologia ja muuta terminologiasta kiinnostunutta henkilöä eri puolilta Eurooppaa. Konferenssin teemana oli vastuu ja tietoisuus.

Kansalliset termipankit

Varsinaista EAFT-konferenssia edeltävänä päivänä pidettiin Termintra-termipankkityöpaja, jossa esiteltiin kansallisia ja alueellisia termipankkeja eri näkökulmista ja keskusteltiin niistä. Kolmisenkymmentä eri maista tullutta osanottajaa kertoi muun muassa omia termipankkejaan ylläpitävistä organisaatioista sekä termipankkiensa sisällöstä, tekniikasta ja käyttäjistä. Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut Henrik Nilsson otti esille joitain seikkoja Terminologicentrum TNC:n Rikstermbanken-termipankista. Suomesta esillä olivat Sanastokeskus TSK:n TEPA-termipankki ja kehitteillä oleva Tieteen termipankki. Pohjoismaisista termipankeista esiteltiin myös Standard Norgen SNORRE, Islannin Orðabanki ja saamenkielen termipankki ja sanakirja Risten.

Termintrassa keskusteltiin siitä, mikä tekee termipankista kansallisen. Jotta termipankkia voisi kutsua kansalliseksi, sen pitäisi ainakin kattaa laajasti eri aihealueita, sen sisältämien tietojen pitäisi olla tarpeeksi laadukkaita ja sen pitäisi olla kaikkien kyseisen maan tai alueen asukkaiden saatavilla. Lisäksi kansallisen termipankin tulisi tietenkin sisältää kyseisen maan tai alueen kieliä. Joskus termipankkia voi kutsua kansalliseksi termipankiksi yksinkertaisesti siitä syystä, ettei muita kyseistä kieltä sisältäviä aineistoja ole saatavilla. Tällainen tilanne on esimerkiksi iirin kielen Focal-termipankilla, koska muita tietokantoja ei ole ja painetut sanakirjat ovat hyvin vanhoja.

Joskus termipankki voi olla "ylikansallinen", vaikka se sisältäisi vain tiettyä kieltä ja olisi tietyn valtion rahoittama ja ylläpitämä. Esimerkiksi FranceTerme on Ranskan ylläpitämä julkinen termipankki, jonka tavoitteena on ranskan kielen rikastuttaminen ja jota voi käyttää koko ranskaa puhuva väestö missä päin maailmaa tahansa. Joskus termipankki on tarkoitettu tietylle alueelle. Esimerkiksi Bernin kantonilla on oma termipankki, Lingua-PC, vaikka Sveitsillä on myös kansallinen termipankki, TERMDAT. Lingua-PC sisältää ranskan- ja saksankielisiä Bernin kantonin hallinnollisia termejä. Toisaalta kaikilla kielillä ei ole ”omaa” valtiota, kuten saamella, jota puhutaan Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueella.

Vastuu ja tietoisuus

EAFT:n kuudennen Terminology Summit -konferenssin teemana oli vastuu ja tietoisuus. Konferenssin pääpuhuja Anna-Lena Bucher TNC:stä kertoi Ruotsissa vuonna 2009 annetusta kielilaista, joka asettaa viranomaiset vastuuseen siitä, että heidän erikoisalallaan on olemassa ruotsinkielisiä termejä ja että niitä käytetään ja kehitetään. Laki on nyt ollut voimassa kolme vuotta, mutta Bucherin mukaan sanastotyön määrässä ei ole ollut havaittavissa merkittävää lisäystä. Syynä voi olla se, etteivät viranomaiset ymmärrä, mitä sanastotyö on. TNC:n velvollisuutena on nostaa tietoisuutta sanastotyöstä Ruotsissa, ja yksi väline tähän on kansallinen termipankki.

Marita Kristiansen Norjan kauppakorkeakoulusta kertoi, että Norjan yliopistolaissa annetaan korkeakouluille velvollisuus kehittää ja levittää norjalaisia termejä. Tähän tarkoitukseen on perustettu Termportalen, jonne on kerätty olemassa olevia aineistoja. Kristiansenin mukaan uusia termejä ei kuitenkaan ole kehitetty, sillä sisältötyöhön ei ole osoitettu varoja.

Maja Bratanić Kroatian kielen ja lingvistiikan instituutista kertoi kroatian kielen tilanteesta. Kroatia on ollut itsenäinen vasta reilut 20 vuotta, ja kroatian kieli on ollut historiansa aikana milloin minkäkin suuremman kielen puristuksessa. Sen vuoksi kroatialainen termistö ei ole päässyt kehittymään. Kroatiassa otettiin ensimmäiset askeleet erikoisalojen kielenhuollossa vasta vuonna 2007. Vuonna 2008 perustettiin tietokanta, jonka pohjalta on rakennettu erikoisalojen termitietokanta Struna. Sen tavoitteena on tuoda yleisön tietoon standardoituja kroatiankielisiä termejä eri erikoisaloilta.

Monissa puheenvuoroissa tuotiin esille huoli pienten kielten asemasta. Joseph Fellgren Norjan saamelaiskäräjistä kertoi saamen kielistä, joista eniten puhujia on pohjoissaamella, mutta silläkin vain parikymmentä tuhatta. Joitain saamen kieliä puhuu enää kymmenkunta ihmistä. Saame soveltuu hyvin termien muodostamisen, sillä siinä on paljon johdoksia, joten uusia termejä ja sanoja on helppo tehdä. Toisaalta uhkana on, että sama saamen alalaji voi kehittyä eri suuntiin eri maissa, koska saamelaiset lainaavat sanoja enemmistökielistä. Norjassa lainataan norjasta ja Suomessa suomesta, jolloin samaa saamen kieltä puhuvat eivät enää ymmärräkään toisiaan.

Englannin ylivalta huolestutti myös monia. Hollantilainen Jan Roukens esitteli muutaman vuoden vanhaa tilastoa, jonka mukaan hollantilaisissa korkeakouluissa 25 prosenttia kursseista on englanninkielisiä, ja osuus lienee vain kasvanut kyseisen tilaston julkaisun jälkeen. Syynä runsaaseen englanninkieliseen kurssitarjontaan on se, että korkeakoulut haluavat kansainvälistyä ja houkutella opiskelijoita ulkomailta. Roukensin mukaan tilanne on jo sellainen, etteivät hollantilaistutkijat enää osaa kirjoittaa omasta erikoisalastaan hollanniksi, koska heillä ei yksinkertaisesti ole käytössään omakielisiä termejä.

Kristiansen esitteli norjalaisten korkeakoulujen tilannetta, jotka nekin ilmoittavat haluavansa kansainvälistyä vedoten kilpailukykynsä säilyttämiseen. Englannin käyttö lisääntyy sitä mukaa, mitä ylemmästä koulutuksesta ja tutkimuksesta on kyse. Jos tutkija haluaa tehdä väitöskirjansa muulla kielellä kuin englanniksi, siihen pitää jo olla hyvin perusteltu syy, mutta myös kandidaattitasolla oppikirjat ovat usein englanninkielisiä. Opettajien ja opiskelijoiden asenteet englantia kohtaan ovat hyvin positiivisia, vaikka tutkimusten mukaan sekä opettajat että opiskelijat kuvittelevat osaavansa englantia paremmin kuin itse asiassa osaavat. On esimerkiksi huomattu, että opiskelijat kysyvät ja vastaavat vähemmän silloin, kun kurssi pidetään englanniksi kuin jos se pidetään norjaksi.

Konferenssin aikana oli myös mahdollisuus tutustua postereihin, jotka esittelivät terminologia-alan eri puolia. Esimerkiksi Sanastokeskuksella ja valtioneuvoston kanslian kielipalvelulla oli yhteinen posteri, jossa esiteltiin molemmat organisaatiot ja niiden julkiset termipankit, TEPA ja Valter.

Terminologiapalkinnot

Konferenssin päätteeksi jaettiin kolme kansainvälistä terminologia-alan palkintoa. Palkinnon tekemästään merkittävästä tutkimuksesta saivat irlantilainen Úna Bhreathnach (A best practice model for term planning), ranskalainen Marie Calberg-Challot (Dynamique de la langue et de la terminologie dans le domaine de l’énergie nucléaire) ja espanjalainen Natalia Seghezzi (Variación terminológica y canal de comunicación. Estudio contrastivo de textos especializados escritos y orales sobre lingüística). Bhreathnach oli kehittänyt tutkimuksessaan parhaan mahdollisen mallin termistönhuollolle. Tutkimustaan varten hän oli paitsi tutkinut aihetta käsittelevää kirjallisuutta myös käytännön sanastotyötä kolmen eri kielen alueella haastattelemalla TERMCATin (katalaani), Terminologicentrum TNC:n (ruotsi) ja Foras na Gaeilge (Irlannin terminologiakomitea) ja Fiontarin (myös iiri) edustajia. Seghezzin tutkimus oli myös mielenkiintoinen, sillä se käsitteli terminologista variaatiota eri viestintäkanavissa eli kirjoitettujen ja suullisesti esitettyjen termien eroja. Seghezzin mukaan tekstissä variaatiota käytetään tyylikeinona, kun taas puheessa variaation tarkoituksena on auttaa kuulijaa ymmärtämään tiettyä aihetta.

EAFT:n yleiskokous

Perjantaina konferenssin päätyttyä pidettiin vielä EAFT:n yleiskokous. Kokouksessa kerrottiin muun muassa, että EAFT:n verkkosivusto (http://www.eaft-aet.net) on uudistumassa ja että uutiskirjeeseen toivotaan jäsenten juttuja. Jäsenet voivat kertoa esimerkiksi omista tapahtumistaan, projekteistaan ja tutkimuksistaan. Jutut voi kirjoittaa millä tahansa jäsenyhteisön kielellä, mutta niissä tulee olla mukana englannin- tai ranskankielinen yhteenveto.

Soria Moria

EAFT:n termityöpaja ja konferenssi järjestettiin Holmenkollenin rinteillä sijaitsevassa Soria Morian konferenssihotellissa. Hotellin nimi tulee vanhasta norjalaisesta sadusta, jonka nimi on suomeksi Sooria Moorian linna. Peikkoja ja prinsessoja hotellilla ei näkynyt, mutta näköala Oslonvuonolle oli melkoinen, ja aurinkoinen sää suosi konferenssivieraita. Meille oli järjestetty myös vastaanotto ja opastettu kierros Oslon kaupungintalolla päivää ennen kuin siellä jaettiin tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinto. Kaiken kaikkiaan EAFT Summit 2012 oli onnistunut tapahtuma niin varsinaisen konferenssin kuin oheistapahtumien suhteen. Kiitos Språkrådetille ja muille tapahtuman mahdollistaneille!