Anne Nordling
Keväällä 2022 otimme Baltic Sea Action Groupista (BSAG, virallisesti Elävä Itämeri säätiö) yhteyttä Sanastokeskukseen, sillä tarvitsimme tukea järjestelmälliseen käsitetyöskentelyyn. Päämääränämme oli saada aikaan kolmen toiminnassamme keskeisen käsitteen määritelmät ja käsitekaavio. Kyseisistä käsitteistä keskeisin on uudistava viljely, ja keskitymme tässä artikkelissa kertomaan määrittelytyön vaiheista ja näkökulmista sitä esimerkkinä käyttäen.
Mitä on uudistava viljely ja miksi se on keskeistä BSAG:n toiminnassa?
Tavalla, jolla tuotamme ruokamme pelloillamme, on vankka yhteys Itämeren tilaan. Tämä yhteys korostuu ilmastonmuutoksen tuomien runsassateisten talvien myötä, sillä huonokuntoisesta pellosta ravinteet karkaavat lopulta vesistöihin ja Itämereen.
Säätiömme perustamalla Carbon Action -alustalla viljelijät, tutkijat sekä yritykset edistävät ympäristöystävällisiä ja kannattavia ruuantuotannon tapoja. Näitä maaperän kasvukuntoa, vesiensuojelua ja maatalousekosysteemien tilaa jatkuvasti ja kokonaisvaltaisesti parantavia viljelytapoja kutsutaan myös uudistavaksi viljelyksi.
Uudistavassa viljelyssä panostetaan peltomaan rakenteen parantamiseen ja ravinteiden kierrättämiseen, mikä vähentää Itämeren ravinnekuormaa. Uudistavia viljelymenetelmiä kutsutaan usein monihyötyisiksi, sillä niiden käyttöönotto voi parantaa paitsi ympäristön tilaa ja luonnon monimuotoisuutta, myös lisätä satoja ja vähentää maanviljelijän riippuvuutta ulkoisista ostopanoksista.
Jos halutaan korostaa nimenomaan hiilen sitomista ja varastoitumista maaperään ruuantuotannon yhteydessä, puhutaan usein hiiliviljelystä. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että viljelykasvit käyttävät ilmakehän hiiltä rakennusaineenaan. Hyvinvoivan pellon uumenissa elävien pieneliöiden avulla tämä hiili muuttuu pysyväksi hiilivarastoksi erilaisissa symbioosiin ja hajotukseen liittyvissä prosesseissa. Runsaasti hiiltä sisältävä tai multava maa toimii kuin pesusieni ja pidättää itsessään vettä ja ravinteita viljelykasvien käyttöön.
Viljelymenetelmiä muuttamalla voimme siis vähentää ravinnekuormitusta Itämereen.
Määritelmän tarve
BSAG:n yritysyhteistyössä on mukana joukko yrityksiä, jotka tunnistavat uudistavan viljelyn menetelmien hyödyt toimintansa viemisessä ympäristöystävällisempään suuntaan. Vaikka asiaan vihkiytyneet tuntuvat olevan samaa mieltä siitä, että uudistavassa viljelyssä todella on monenlaista potentiaalia, sen tarkka ja tiivis kuvailu osoittautui kuitenkin yllättävän hankalaksi tehtäväksi.
Ennen Sanastokeskuksen tuomaa panosta työskentelyprosessiimme määritelmä tuntui muuttuvan jokaisessa aiheesta järjestetystä palaverissa, ja jokainen asiantuntija halusi painottaa hieman eri asioita juuri omalla tavallaan. Toistuva muokkaaminen ja parantaminen alkoi tuntua turhan aikaa vievältä ja kaipasimme apua määritelmätyön asiantuntijalta, joka osaisi kertoa meille minkälainen hyvä määritelmä on, tai oikeastaan, milloin määritelmä on tarpeeksi hyvä.
Terminologin työ osoittautui kuitenkin paljon ”monihyötyisemmäksi” kuin osasimmekaan kuvitella: saimme tietysti kokeneelta ammattilaiselta apua käsitekaavion ja määritelmien muotoiluun, mutta saimme myös raamit, jotka selkeyttivät työnteon vaiheita ja ennen kaikkea omia ajatuksiamme. Antoisaa oli myös saada ikään kuin ulkopuolinen ja neutraali taho mukaan työhön. Tämä kaikki joudutti määritelmän aikaansaamista, mikä oli erityisen arvokasta, sillä Itämeren tilan parantamiseksi tarvitaan johdonmukaista ja ripeää toimintaa.
Uudistava viljely on suomennos englannin kielen ”Regenerative agriculture” -käsitteestä. Englanninkielisissä maissa regeneratiivisilla viljelymenetelmillä on paikoin merkittävästikin pidempi historia kuin Suomessa. Mitään yhtenäistä tai virallisempaa määritelmää englanniksi on silti turha etsiä. Olemassa olevat määritelmät ovat usein yksittäisten tahojen kynistä ja soveltuvat heidän tarkoituksiinsa. Mutta sellaista määritelmää, jota voisi suoraan kääntää suomeksi ja ryhtyä käyttämään täkäläisissä olosuhteissa, ei ole ollut tarjolla. Katsoimme siis parhaaksi luoda oma määritelmämme, joka palvelee meidän ja yhteistyökumppaneidemme viestintää mahdollisimman hyvin.
Uudistavan viljelyn kriteerit
Elintarvikeyritykset tekevät yhteistyötä sopimusviljelijöittensä kanssa ja he voivat osaltaan määritellä, millä tavalla ruuan raaka-aineita tuotetaan. Jotta yritys voisi varmistaa, että viljelijä tuottaa esimerkiksi ohraa uudistavan viljelyn periaatteita noudattaen, se tarvitsee kriteereitä.
Kriteereitä uudistavalle viljelylle on tulossa, mutta niitä ei ole vielä tämän artikkelin kirjoitushetkellä muotoiltu valmiiksi. Kriteereiden hahmottamista varten on kuitenkin ollut tärkeää, että uudistava viljely -käsitteen määritelmästä vallitsi yhteisymmärrys.
Selkeä ja yhteinen määritelmä auttaa ruokaketjun yrityksiä kriteerien muodostamisen lisäksi sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä, kouluttamisessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa1.
Miten uudistava viljely eroaa muista viljelytavoista?
Kuka tahansa voi viljellä uudistavasti. Uudistava viljely on ikään kuin työkalupakki, josta viljelijä voi valita menetelmiä oman tilan tarpeittensa mukaan ja edetä itselleen sopivassa tahdissa. Uudistava viljely kannattaa ennemmin mieltää mutkittelevana oppimispolkuna kuin viivasuorana ja selkeästi viitoitettuna tienä. Keskeistä on eräänlainen kokeilemista ja uuden omaksumista kaihtamaton mielenlaatu.
Monia uudistavan viljelyn menetelmiä hyödynnetään jo usealla tilalla. Tuotantosuuntauksesta riippumatta tilat hyötyvät maaperän kasvukunnon parantamiseen tähtäävistä viljelytoimenpiteistä. Maan rakenteen parantamiseksi voi suunnitella monipuolisia viljelykiertoja ja hyödyntää kerääjäkasveja, peltoluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi voi perustaa petopenkkoja. Uudistava viljely ei vaadi kasvinsuojeluaineista tai keinolannoitteista kokonaan luopumista, vaan ajatus on, että maan kasvukunnon kohentuessa niiden tarve selkeästi vähenee.
Koska mitään kaikille sopivaa muottia ei ole tarjolla, mutta monen asian pitäisi ruuantuotannossamme silti muuttua, on viljelijän itse oltava se, joka tarkkailee peltojaan ja tekee jokaiseen tilanteeseen sopivat päätöksensä. Uudistavan viljelyn menetelmät eivät onneksi vaadi suuria investointeja, mutta sitäkin enemmän kykyä ja jaksamista ajatella viljelytoimintaa kriittisesti.
Käsitteen laajuuden vuoksi napakan, mutta samalla tyhjentävästi kuvailevan määritelmän tekeminen on ollut monimutkaista. Carbon Action -yhteistyön olemassaolon aikana uudistavan viljelyn rintamalla on tapahtunut paljon kehitystä, mutta tietyllä tasolla olemme vasta alkutekijöissä, sillä suurelle yleisölle käsite on vielä tuntematon. Nähtäväksi jää myös, miten ja miten laajasti uudistavia viljelymenetelmiä sovelletaan maatiloillamme tulevaisuudessa.
Selkeä määritelmä tuo uskottavuutta viestintään
Uudistava viljely -käsitteen englanninkielisestä vastineesta on tullut muotisana niin mediassa3, markkinoinnissa kuin kansainvälisessä päätöksenteossakin. Ilmastonmuutoksen tuomat paikoin hyvin dramaattiset vaikutukset maailman eri kolkissa sekä havahtuminen ruokamullan rajallisuuteen ja heikkenevään laatuun ovat saaneet monet viljelijät ja yritykset innokkaasti ajamaan järjestelmätason muutosta ruuantuotantoon.
Muotisanoissa ei itsessään ole mitään pahaa tai hyvää, ne ovat luonnollinen osa kielenkäyttöämme. Hyviä aikeita vesittävä viherpesu ja eritasoiset ympäristöväittämät kuitenkin rehottavat kuluttajille suunnatun markkinoinnin saralla ja ympäristömerkintäviidakkoon onkin tulossa EU-sääntelyä lähivuosina2. Vihreiden väittämien runsaan ja usein leväperäisen käytön voisi myös tulkita tietyllä tavalla myönteisenä merkkinä. EU tuskin pureutuisi niiden sääntelyyn, jos ketään ei kiinnostaisi tuotteiden vastuullisuus ja niitä pyrittäisiin myymään muita ominaisuuksia korostamalla.
Uskottava vastuullisuusviestintä kuitenkin kertoo todellisista teoista, jotka asetetaan osaksi kokonaiskuvaa. Yhteistyössä laaditut määritelmät vastaavat konkreettista suomalaista peltoviljelyn toimintaympäristöä ja ovat siten edellytys onnistuneelle viestinnälle. Muutokseen sitoutuneiden yritysten erilliset viestit vahvistuvat ja selkeytyvät yhdenmukaisia määritelmiä käyttämällä.
1
uudistava maatalous
määritelmä
maatalousjärjestelmä, jossa ruoantuotannon yhteydessä pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta sekä parantamaan ympäristön tilaa jatkuvasti ja kokonaisvaltaisestihuomautus
Uudistava maatalous pyrkii uudistamaan eli parantamaan maatalouden keskeisiä resursseja, kuten peltomaan kasvukuntoa, viljelijän taloutta sekä ihmisten ja eläinten hyvinvointia. Se on myös keino maataloudelle sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin voimakkaasti vaihteleviin sääolosuhteisiin.
Uudistavassa maataloudessa käytetään uudistavan viljelyn menetelmiä. Menetelmiä sovelletaan tilannetajuisesti kunkin tilan olosuhteiden mukaan.
Uudistavaa maataloutta kutsutaan myös regeneratiiviseksi maataloudeksi, ja sen englanninkielinen termi on regenerative agriculture.
2
uudistava viljely
määritelmä
viljelytapa, jolla pyritään ruoantuotannon yhteydessä parantamaan maaperän kasvukuntoa, vesiensuojelua ja maatalousekosysteemien tilaa jatkuvasti ja kokonaisvaltaisestihuomautus
Uudistavassa viljelyssä ilmastonmuutosta hillitsevä hiiliviljely on keskeistä, mutta uudistavalla viljelyllä on muitakin tavoitteita ja hyötyjä.
Uudistava viljely on monihyötyistä, koska se lisää satovarmuutta, tehostaa ravinteiden kierrätystä sekä parantaa pelto- ja vesiekosysteemien tilaa ja luonnon monimuotoisuutta.
Uudistavan viljelyn menetelmiä ovat muun muassa ympärivuotisen kasvipeitteisyyden lisääminen, maan muokkauksen minimointi, viljelykiertojen monipuolistaminen sekä tilannetajuinen laidunnus. Pellon toimiva vesitalous ja hyvä maan rakenne ovat uudistavan viljelyn perusta.
3
hiiliviljely
määritelmä
viljelytapa, jolla pyritään ruoantuotannon yhteydessä lisäämään hiilen pitkäaikaista varastoitumista maaperään sekä vähentämään peltomaan kasvihuonekaasupäästöjähuomautus
Hiiliviljelyssä hyödynnetään erilaisia ilmastonmuutosta hillitseviä viljelystoimenpiteitä, kuten ympärivuotisen kasvipeitteisyyden lisäämistä. Menetelmät ovat samoja kuin uudistavassa viljelyssä.
Hiiliviljelyssä keskeistä on hiilen lisääminen maaperään yhteyttämisen avulla. Se ylläpitää maaperän biologista toimintaa, mikä muokkaa hiiltä kestäviin muotoihin ja kerryttää maaperän hiilivarastoa.
Maalajista riippuen pyritään lisäämään tai ylläpitämään maan hiilivarastoja tai vähentämään hiilen karkaamista ilmakehään.
Kaavio: Uudistava maatalous ja hiiliviljely.Artikkelia on korjattu 24.7.2023.
Lähteet
1 Uutinen BSAG:n verkkosivuilla, julkaisuajankohta 13.04.2023. Kannanotto suomalaisilta ruoka-alan yrityksiltä: uudistavaa viljelyä edistettävä myös poliittisella päätöksenteolla
2 Ympäristöministeriön tiedote, julkaisuajankohta 22.3.2023. EU:n komissio haluaa hillitä tuotteiden ja palveluiden viherpesua
3 Artikkeli The Guardian -verkkolehdessä, julkaistu 18.7.2021. ‘Sustainable isn’t a thing’: why regenerative agriculture is food’s latest buzzword
Kirjoittajasta:
Anne Nordling työskentelee monikielisen viestinnän asiantuntijana Baltic Sea Action Groupissa.
Lisää uusi kommentti