Åsa Holmér – sanastotyön konkari

Kati Helenius

Åsa Holmér on vuosikymmenien aikana ehtinyt tehdä sanastotyön parissa jo lähes kaikkea – akateemista tutkimusta lukuun ottamatta. Holmér toimi pitkään terminologina Terminologicentrum TNC:ssä, Ruotsin sanastokeskuksessa.

Holmérin nykyinen työnantaja on Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos (Institutet för språk och folkminnen, ISOF), jonka alla toimivassa Kielineuvostossa (Språkrådet) hän työskentelee erikoiskielten ja termistön kielenhuoltajana. Hän on myös Ruotsin edustaja pohjoismaisen terminologia-alan yhteistyöjärjestön Nordtermin johtoryhmässä.

Holmér syntyi Tukholmassa ja asui lapsuutensa Gustavsbergissa, joka sijaitsee Tukholmasta hieman itään. Nykyään hän asuu Tukholman Södermalmilla. Koulussa utelias ja puhelias Holmér viihtyi hyvin ja piti keskustelemisesta. Myöhemmin hän opiskeli Tukholman yliopistossa kielikonsultin koulutusohjelmassa. Lisäksi hän on opiskellut kursseja sosiaaliantropologiasta, kielitieteestä ja ruotsista toisena kielenä.

Holmér on naimisissa, hänellä on kolme lasta ja yksi lapsenlapsi. Hän harrastaa lukemista, neulomista ja tanssimista ja viettää vapaa-aikaansa mielellään myös ystäviensä kanssa.

Kieliä, kansanperinnettä ja työarkea

Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen tarkoituksena on kerätä, rakentaa ja levittää tietoa kielestä ja kulttuurista Ruotsissa. Tutkimuslaitos toimii Ruotsin kulttuuriministeriön alaisuudessa. Kielineuvosto on osa ISOFia, ja sen osaamisalueisiin kuuluvat terminologisen työn lisäksi esimerkiksi monikielisyys, murteet, kansanperinne, kielipolitiikka, selkeäkielisyys ja vähemmistökielet Ruotsissa.

Kielineuvoston erikoiskielten ja termistön kielenhuoltajat tukevat ensisijaisesti julkisen sektorin terminologista työtä. Esimerkkejä tällaisesta työstä ovat terminologiaan liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen edistäminen, verkostojen koordinointi ja kieliteknologisten sanastohankkeiden käynnistäminen. He myös kehittävät ja hallinnoivat Ruotsin kansallista termipankkia Rikstermbankenia, joka sisältää noin 130 000 termitietuetta eri aloilta.

Holmérin työtehtäviin Kielineuvostossa kuuluu muun muassa terminologisiin kysymyksiin vastaaminen, erikoiskieliin ja terminologiaan liittyvien esitelmien pitäminen ja artikkeleiden kirjoittaminen. Hän osallistuu tiiviisti Rikstermbankenin ylläpitoon, tekee yhteistyötä muiden Kielineuvoston kielityöntekijöiden kanssa, järjestää seminaareja ja konferensseja, pitää kokouksia termiryhmien kanssa ja pitää yhteyttä kaikkien valtion virastojen kielityöntekijöihin.

Tavanomaista työpäiväänsä Holmér ei osaa kuvata, vaan hän kertoo työtehtäviensä olevan hyvin vaihtelevia ja työpäivien erilaisia. Hän työskentelee säännöllisesti sekä toimistolta että kotoaan käsin. Eniten hän pitää työssään mahdollisuudesta työskennellä kielen kanssa monilla eri tasoilla; kielipoliittisista kysymyksistä voi hypätä sujuvasti kielikysymyksiin ja taas takaisin kielipolitiikkaan.

Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksella työskentelee noin sata henkilöä, joista hieman alle puolet eli noin 45 Kielineuvostossa. Erikoiskieliin ja sanastotyöhön erikoistuneita kielenhuoltajia Kielineuvostossa on Holmérin lisäksi vain yksi.

Työnsä suurimmaksi haasteeksi Holmér kertookin terminologien vähäisen määrän. Sen vuoksi kaikkia työhön liittyviä tavoitteita ei voi saavuttaa, ja ideoiden toteuttaminen vie paljon aikaa. Holmérin mukaan uteliaisuus ja joustavuus ovat erityisen tärkeitä luonteenpiirteitä hyville terminologeille. Tärkeää on myös pystyä suorittamaan tehtävät pitkäjänteisesti loppuun asti.

Pohjoismainen yhteistyö tärkeää

Holmér on Nordtermin johtoryhmän puheenjohtaja kaudella 2021–2023. Hän on kuitenkin ollut mukana Nordtermin toiminnassa jo 1980-luvun alkupuolelta lähtien, jolloin hän aloitti työt Terminologicentrum TNC:ssä.

Nordtermin ja pohjoismaisen yhteistyön merkitystä hän pitää edelleen hyvin tärkeänä. Holmér kokee, että Pohjoismaista on toisilleen paljon apua. ”Voimme tehdä tiivistä yhteistyötä ja jakaa osaamista ja kokemuksia, jotta työ tehostuu ja uusia ideoita voi syntyä”, hän kertoo.

Holmér näkee pohjoismaisella yhteistyöllä etuja myös eurooppalaiseen tai kansainväliseen yhteistyöhön verrattuna. Pohjoismailla on paljon yhteistä keskenään, ja pienempi joukko maita ja kieliä tarjoaa hänen mukaansa hyviä mahdollisuuksia muodostaa vahvaa, yhtenäistä ääntä myös ulospäin.

Ruotsin kielen aseman Holmér uskoo olevan jatkossakin turvattu, sillä Ruotsin kielilain mukaan ruotsin on oltava pääkieli Ruotsissa. Vaikka ruotsin kielen suhteen pelättävää ei ole, Holmér pitää erittäin tärkeänä, että niin ruotsia kuin muitakin Ruotsissa puhuttuja kieliä koskeva työ ja tutkimus kielellisten kysymysten parissa saavat jatkossakin tukea ja resursseja.

Sanastotyön tulevaisuus

Terminologicentrum TNC, joka vastasi Suomen Sanastokeskusta, lopetti toimintansa vuonna 2018. Tämän jälkeen Kielineuvosto otti vastuulleen osan TNC:n hoitamista tehtävistä ja palkkasi kaksi terminologia. Ruotsissa on toki muitakin terminologeja: osa työskentelee viranomaisten palveluksessa, osa konsultteina. Terminologeille ja muille terminologia-asioista kiinnostuneille on perustettu aatteellinen yhdistys Terminologifrämjandet.

Holmér kertoo, ettei terminologiksi voi suoraan kouluttautua Ruotsissa, mutta joillakin yliopistojen kielitieteellisillä aloilla on yksittäisiä opintojaksoja tai kursseja terminologiasta. Myös terminologiaan erikoistuneet kielikonsultit pitävät toisinaan kursseja.

Ihanteellinen ratkaisu terminologisen työn järjestämiseen Ruotsissa olisi Holmérin mielestä erillinen sanastokeskus, jolla olisi hyvä yleiskuva koko alan toiminnasta Ruotsissa ja hyvät kontaktit muihin yhteiskunnallisiin toimijoihin.

Niin Ruotsissa kuin muuallakin tarvitaan Holmérin mukaan terminologeja, jotta ihmisten välinen viestintä eri aihealueilla olisi mahdollisimman hyvää. Terminologeja tarvitaan myös toimivaan kommunikaatioon ihmisen ja tietokoneen välillä – ja toisaalta myös tietokoneiden välillä. Tarve terminologiselle asiantuntemukselle ei hänen uransa aikana ole ainakaan vähentynyt, ja Holmér näkee myös alan tulevaisuuden valoisana: ”Ainahan tarvitaan jäsenneltyä ajattelua, johon terminologian teoria tarjoaa erinomaisia työkaluja.”