Kirjallisuutta

Tunne kieli

Mari Hongon ja Sanna Mustosen toimittama Tunne kieli: Matka maailman kieliin ja kielitietoisuuteen ilmestyi vuonna 2018. Teoksen tarkoitus on vahvistaa kielitietoisuutta ja antaa välineitä monikieliseksi kasvamiseen ja kasvattamiseen. Teoksessa perehdytään kielen oppimisen ja opettamisen ajankohtaisiin näkemyksiin monikielisyyden näkökulmasta.

Teos koostuu johdantoluvuista, joissa tutustutaan maailman kielelliseen monimuotoisuuteen, monikielisyyteen ja kielitietoisiin toimintatapoihin sekä esitellään Suomessa puhuttavia uusia vähemmistökieliä sekä vertaillaan niitä suomen kieleen.

Teoksen lopussa on sanasto, jossa on selitetty noin 150 teoksessa esiintyvää käsitettä.

Tunne kieli on tarkoitettu materiaaliksi opettajille ja varhaiskasvattajille sekä opettajien ja kieliasiantuntijoiden perus- ja täydennyskoulutukseen. Teos sopii tiedon ja inspiraation lähteeksi myös kaikille muille, jotka ovat kiinnostuneet kielistä, monikielisyydestä ja kielenoppimisesta kiinnostuneille.

Teoksen teksteillä on 20 kirjoittajaa, jotka ovat kielitieteen, kielikasvatuksen ja kääntämisen asiantuntijoita.

Teos maksaa kirjakaupoissa noin 45 euroa.

Mari Honko & Sanna Mustonen (toim.): Tunne kieli. Matka maailman kieliin ja kielitietoisuuteen
Finn Lectura, Helsinki 2018. 480 s. ISBN 978-951-792-923-3

Viro–suomi-sanakirja

Kotimaisten kielten keskuksen ja Eesti Keele Instituutin yhteistyönä laatima Viro–suomi-sanakirja ilmestyi tammikuussa 2019 verkkosanakirjana. Sanakirja on valmistunut alun perin vuonna 2003 Kotimaisten kielten keskuksen ja Eesti Keele Instituutin yhteistyönä.

Viro–suomi-sanakirjassa on lähes 40 000 hakusanaa ja ilmausta. Verkkosanakirjan käyttöliittymässä on yhdistetty Viro–suomi-sanakirja ja marraskuussa 2017 ilmestynyt Suomi–viro-suursanakirja siten, että molemmista voi vaivatta hakea sanoja ja lauseita sekä suomeksi että viroksi.

Viro–suomi-sanakirjan toimitustyössä on otettu huomioon sanojen käyttötaajuus viron kielessä. Erityistä huomiota on kiinnitetty uusiin sanoihin, monisanaisiin ilmauksiin, lyhenteisiin sekä paikannimiin ja muihin erisnimiin.

Viro–suomi-sanakirja on tarkoitettu sekä suomalaisille että virolaisille käyttäjille, ja se on verkossa vapaasti kaikkien käytettävissä.

Viro–suomi-sanakirja
Eesti Keele Instituut, Tallinna.

Suomi–ruotsi-suursanakirja

Suomi–ruotsi-suursanakirja julkaistiin vuonna 2017 verkkosanakirjana. Toukokuussa 2019 suursanakirjaan lisättiin yli 2 300 uutta hakusanaa. Hakusanojen joukossa on muun muassa infoähky (ruots. informationsstress), leipoutuvuus (ruots. bakningsegenskaper), melulähde (ruots. bullerkälla) ja ruuhkavuodet (ruots. livspussel, småbarnsår).

Verkkosanakirjan edeltäjä on vuonna 2004 silloisen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja WSOY:n yhteistyössä julkaisema painettuna ilmestynyt Suomi–ruotsi-suursanakirja. Verkkosanakirjassa on julkaistu yli 10 000 sana-artikkelia, joita ei ollut mukana painetussa sanakirjassa. Yhteensä hakusanoja on yli 105 000.

Verkkosanakirja on toteutettu Kotimaisten kielten keskuksen ja Göteborgin yliopiston yhteistyönä ja se on vapaasti kaikkien käytettävissä.

Suomi–ruotsi-suursanakirja
Göteborgin yliopisto, Göteborg.