Rakennusluokitus on uudistettu

Sirpa Suhonen

Sanastokeskus osallistui Tilastokeskuksen toimeksiannosta vuoden 1994 rakennusluokituksen päivitysprojektiin. Sanastokeskuksen osalta päivitystyö alkoi syksyllä 2016 ja uusi Rakennusluokitus 2018 julkaistiin joulukuussa 2018.

Rakennusluokituksen uudistamisen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut luokituksen nykyaikaistaminen ja tämän päivän rakentamisen parempi huomioiminen. Tämän vuoksi luokituksen rakennetta on muutettu ja se on vuoden 1994 luokitusta yksityiskohtaisempi.

Rakennusluokitusta sovelletaan vain talonrakennukseen. Maa- ja vesirakentamisen rakennelmat, kuten tiet, sillat, tunnelit, kanavat, sähkölinjat, viemärit ja ulkoliikuntapaikat, jäävät luokituksen ulkopuolelle.

Rakennusluokitusta käytettäessä sopiva luokka valitaan sen perusteella, mikä on rakennuksen pääasiallinen käyttötarkoitus eli mihin suurinta osaa rakennuksen kokonaisalasta käytetään. Uudessa rakennusluokituksessa on 15 pääluokkaa, kuten asuinrakennukset ja liikerakennukset. Niillä on alaluokkia, kuten asuinrakennuksilla pientalot, joilla on vielä alaluokkia, kuten pientaloilla omakotitalot. Asuinrakennusten pääluokka kokonaisuudessaan näyttää tältä:

01	Asuinrakennukset
011	Pientalot
0110	Omakotitalot
0111	Paritalot
0112	Rivitalot
012	Kerrostalot
0120	Pienkerrostalot
0121	Asuinkerrostalot
013	Asuntolarakennukset
0130	Asuntolarakennukset
014	Erityisryhmien asuinrakennukset
0140	Erityisryhmien asuinrakennukset

Jokaisella luokalla on oma numeroilla merkitty koodinsa. Tarkin luokka on nelinumeroinen, ja rakennukset on mahdollisuuksien mukaan luokiteltava aina tarkimpaan luokkaan. Koska luokitus on kolmitasoinen, ylä- ja alaluokkien nimitys on yleensä sama, jos alaluokkia ei ole enempää kuin yksi, kuten asuinrakennusten tapauksessa luokat 013 Asuntolarakennukset ja 0130 Asuntolarakennukset. Asuntolarakennuksia ei siis ole jaettu tarkempiin alaluokkiin, kuten esimerkiksi pientaloja, joissa on tehty jako omakoti-, pari- ja rivitaloihin.

Uudessa rakennusluokituksessa oli tarpeen muuttaa joidenkin alaluokkien paikkaa paremmin nykytilannetta vastaavaksi. Esimerkiksi lasten päiväkodit eivät enää kuulu hoitoalan rakennuksiin vaan opetusrakennuksiin, koska varhaiskasvatus on siirtynyt sosiaali- ja terveysministeriöltä opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle.

Uudessa luokituksessa erityisryhmien asuinrakennukset on sisällytetty osaksi asuinrakennusten ryhmää, kun ne ennen luokiteltiin hoitoalan rakennuksiin. Erityisryhmien asuinrakennukset eivät ulkonäöltään poikkea ns. tavallisista asuinrakennuksista, mutta niissä on poikkeuksellisia tila- ja varusteratkaisuja. Sen lisäksi niissä on tarjolla palveluasumista tai tehostettua palveluasumista, joiden tarve on lisääntynyt ja lisääntyy yhä väestön ikääntyessä. Erityisryhmien asuinrakennusten on uudessa luokituksessa katsottu kuuluvan asuinrakennuksiin, koska asuminen niissä on jatkuvaa ja asuminen perustuu asunnon hallintasuhteeseen eikä hoitosuhteeseen kuten laitoshoidossa.

Myös varastoinnin toimialan kehittyminen vuosien aikana näkyy uudessa rakennusluokituksessa. Varastointia varten on tullut esimerkiksi suuria, monen kaupparyhmittymän yhteisiä logistiikkakeskuksia sekä erityyppisten tavaroiden varastointiin tarkoitettuja varastoja, kuten kylmä- ja pakastevarastoja.

Vanhassa luokituksessa kaikilla luokilla ei ollut kuvauksia, joten päivitystyön yhtenä tavoitteena oli laatia tarvittavat kuvaukset. Rakennusluokitus 2018:ssa jokainen luokka on kuvattu ja kuvauksessa on kerrottu, mitä luokkaan tulee sisällyttää tai mitä siihen ei kuulu. Kuvausten laatimisessa hyödynnettiin terminologisen sanastotyön menetelmiä, jotta luokkien kuvauksista saatiin systemaattisia, selkeitä ja luokat toisistaan erottavia.

Myös luokkien nimityksiä päivitettiin, sillä osa niistä oli vanhentuneita, kuten hoitoalan rakennusten alaluokan nimitys huoltolaitosrakennukset. Nyt sosiaalipalvelurakennukset jakaantuvat laitos- ja avopalvelujen rakennuksiin. Tässäkin työssä hyödynnettiin terminologista osaamista, kun mietittiin, mikä olisi kuvaava ja sopiva nimitys kullekin luokalle luokan sisältö huomioiden.

Uudistetulla luokituksella pyritään palvelemaan paremmin tilastointia ja kiinteistöverotusta. Rakennukselle määritetty rakennusluokka rekisteröityy kuntien järjestelmiin ja keskitetysti Väestörekisterikeskuksen ylläpitämään väestötietojärjestelmään. Väestörekisterikeskuksen tietopalvelusta tietoa saadaan koko yhteiskunnan käyttöön, kuten tilastojen laatimiseen. Väestörekisterikeskuksen tietopalvelusta rakennusten luokitustieto saadaan myös Verohallinnon käyttöön kiinteistöverotuksen toimeenpanoa varten.

Paremmilla kuvauksilla ja nimityksillä on haluttu helpottaa luokituksen soveltamista varsinkin luokitusta harvoin tarvitsevien käyttäjien osalta, mutta myös rakennusluokitusta soveltavien rakennusvalvonnan lupakäsittelijöiden työtä. Nykyisin moni rakennushankkeeseen ryhtyvä täyttää rakennushankeilmoituksen sähköisesti. Luvanhakijalla ei välttämättä ole kattavia pohjatietoja siitä, miten rakennushanke tulisi luokitella. Mitä selkeämmät luokkien nimitykset ja kuvaukset ovat ja mitä loogisempi on luokituksen rakenne, sitä helpompaa hakijan on valita oikea rakennusluokka ja sitä vähemmän hakijat työllistävät rakennusvalvontaviranomaisia lisäkysymyksillä.