HealthTerm käännöstyökaluna epSOS-hankkeessa

Outi Meriläinen & Viveca Bergman

EpSOS-hanke1 on Euroopan unionin osin rahoittama, sähköisten terveydenhuoltopalvelujen yhteentoimivuutta kehittävä laaja-alainen kokeiluhanke, jonka tavoitteena on, että Euroopan maat pystyisivät välittämään kansalaistensa terveystietoja, erityisesti sähköisiä lääkemääräyksiä ja potilastietojen yhteenvetoja, maasta toiseen teknisesti ja sisällöllisesti muuttumattomina ja yksilönsuojaa kunnioittaen.

EpSOS-hanke käynnistyi vuonna 2008, ja se kestää vuoden 2013 loppuun. Hankkeessa on mukana 23 valtiota, joista 20 EU:sta ja kolme EU:n ulkopuolelta. Suomi liittyi hankkeeseen vuoden 2011 alussa. Päävastuu Suomen osahankkeesta on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL). Kansaneläkelaitos vastaa Suomen kokeilun teknisestä toteutuksesta.

Terveystietojen välittäminen maasta toiseen edellyttää osallistujamaiden terveydenhuollon ja apteekkien tietojärjestelmien teknistä ja semanttista yhteentoimivuutta. Tietojen välittämisen mahdollistamiseksi kuhunkin osallistujamaahan perustetaan kansallinen yhteyspiste, joka toimii kansallisten luokitusten ja koodistojen muunnospalveluna yhdessä epSOS-hankkeen käyttämän keskitetyn termistönhallintajärjestelmän kanssa. Yhteistä epSOS-termistöä ylläpidetään tanskalaisen CareComin2 kehittämässä ja ylläpitämässä verkkokäyttöisessä termistöjen ja luokitusten hallinnointiohjelmassa HealthTermissä.

Yhteinen epSOS-termistö

EpSOS-hankkeessa ei ainoastaan välitetä sähköisiä lääkemääräyksiä ja potilastietojen yhteenvetoja teknisesti maasta toiseen, vaan järjestelmässä kokeillaan keskitettyä muunnospalvelua, jonka avulla vastaanottajamaa saa välitetyt tiedot käyttöönsä omalla kielellään riippumatta siitä, millä kielellä tiedot lähetetään. Tämä edellyttää, että järjestelmä pystyy yhdistämään käytetyn termistön eri kieliversiot toisiinsa. Kieliversioiden yhdistäminen tapahtuu linkittämällä niiden termit 45 englanninkielisestä koodistosta (epSOS Value Sets) muodostuvan, keskitetyn Master Value Catalogue -luettelon (MVC) termeihin. MVC on tallennettu edellä jo mainittuun, yhteiskäytössä olevaan HealthTerm-järjestelmään. MVC sisältää sekä välitettävien dokumenttien sisältöön että tekniseen välittämiseen liittyviä koodistoja. Koodistoilla voidaan kuvata muun muassa lääkkeenantotapa, diagnosoitu tauti, terveydenhuollon toimija ja välitettävän dokumentin laji.

Kaiken kaikkiaan MVC:ssä on tällä hetkellä 8 846 termiä. Jokainen epSOS-hankkeeseen osallistuva maa etsii MVC:n termeille omakieliset vastineensa3. Kaikkien erikielisten vastineiden linkittäminen MVC:hen mahdollistaa sen, että muunnospalvelu pystyy automaattisesti kääntämään välitettävät tiedot mistä tahansa epSOS-kielestä toiseen epSOS-kieleen. Automaattinen kääntäminen edellyttää luonnollisesti sitä, että tiedot välitetään rakenteisina. Hieman yksinkertaistetusti ilmaistuna rakenteisella tiedolla tarkoitetaan yhtenevällä, määrämuotoisella tavalla kuvattua tietoa, joka tarvittaessa pystytään siirtämään tietojärjestelmästä toiseen standardoitujen määritysten mukaisesti. Vapaata tekstiä muunnospalvelu ei siis pysty kääntämään.

HealthTerm-järjestelmän tukemat työnkulut

Koska kyseessä on hanke, jossa tietoa siirretään järjestelmästä toiseen 21 kielellä, on välttämätöntä, että käännökset englannista eri kieliin tehdään mahdollisimman kontrolloidusti ja yhtenäisin prosessein. EpSOS-hankkeessa voidaan kontrollointi toteuttaa yhteisessä käytössä olevan HealthTerm-järjestelmän käännös- ja siltausprosessien työnkulkujen avulla.

Kun Suomi liittyi epSOS-hankkeeseen sen toisessa vaiheessa, THL:n vastuulle tuli hankkeen ensimmäisessä vaiheessa koostetun MVC:n kääntäminen suomen kielelle. Tehtävää helpottaa suuresti se, että MVC:n termeistä suurin osa sisältyy kansainvälisiin lääketieteellisiin luokituksiin, jotka on jo aiemmin käännetty suomeksi (esim. ICD 10 -tautiluokitus ja lääkeaineiden ATC-luokitus), joten niitä ei epSOS-hankkeessa tarvitse kääntää. Käännettäväksi jäi näin ollen vain vähän yli 500 termiä.

Koska itse kääntämisen ongelmat ovat epSOS-prosessissa samat kuin missä tahansa kääntämistyössä, keskitytään seuraavassa kuvaamaan ja arvioimaan HealthTerm-järjestelmän käyttöä THL:n epSOS-käännösprosessissa. HealthTermin tukemista työnkuluista olemme kuitenkin käyttäneet vain järjestelmän normaalia käännöstyönkulkua (Normal translation work flow). Siltaus- ja pikakäännöstyönkulkua (Mapping work flow ja Quick translation work flow) ei ole toistaiseksi käytetty, joten niitä ei tässä käsitellä.

Normaali käännöstyönkulku HealthTerm-järjestelmässä

Normaalissa käännösprosessissa on kolme HealthTerm-käyttäjäroolia: kääntäjä, tarkistaja ja hyväksyjä (Translator, 1st Reviewer ja 2nd Reviewer). Lisäksi prosessiin voidaan ottaa mukaan asiantuntijaryhmä (Editorial Board), jota voidaan käyttää silloin, kun yksimielisyyttä käännöksestä ei muuten löydy tai kun käännettävänä on termi, jolle ei vielä ole suomalaista vastinetta. Rooleissa toimiville henkilöille myönnetään järjestelmän käyttöä varten vain ne oikeudet, joita he tarvitsevat käännöksen roolinmukaisessa käsittelyssä. Kaikilla toimijoilla on päätöksiä tehdessään mahdollisuus käyttää apunaan järjestelmään erikseen tallennettuja tai internetin kautta käyttöön saatavissa olevia ohjeita ja tiedonlähteitä. Yksinkertaisimmillaan prosessi toteutuu verkossa seuraavasti:

  • Kääntäjä lisää käännöksen ja mahdolliset huomautuksensa käännöstiedostoon ja lähettää tiedoston tarkistajalle. Kääntäjiä voi olla useita. Kukin kääntäjä voi käsitellä vain niitä koodistoja, joihin hän on saanut oikeudet.
  • Tarkistaja, jonka tulee olla tarkistettavien käännösten substanssiasiantuntija, tarkistaa käännöksen ja lähettää sen edelleen hyväksyjälle. Tarkistajia on useita ja kukin tarkistaja saa näkyviin vain sen koodiston, johon hänelle on myönnetty oikeudet.
  • Hyväksyjä, jolla tulee olla näiden koodistojen ja niiden sisältämien käsitteiden laaja tuntemus, hyväksyy tarkistajan lähettämän käännöksen ja julkaisee sen HealthTerm-järjestelmässä. Hyväksyjiä on vain yksi, ja hän voi käsitellä kaikkia prosessin koodistoja ja myös editoida jo hyväksyttyjä termejä tarvittaessa.
  • Asiantuntijaryhmälle voi ehdotuksia lähettää vain hyväksyjä. Ryhmä käsittelee saamansa käännösehdotukset ja lähettää muokkaamansa käännöksen takaisin hyväksyjälle. Ryhmän koko on vapaasti valittavissa. Ryhmällä on oikeudet vain sille lähetettyjen termikäännösten muokkaamiseen.

Prosessi on kunkin termikäännöksen osalta iteratiivinen, joten tarkistaja voi hyväksymisen sijaan lähettää termin kommentoituna takaisin kääntäjälle ja hyväksymisprosessi aloitetaan alusta. Myös hyväksyjä voi hylätä termikäännöksen ja lähettää sen kommentoituna joko takaisin tarkistajalle tai arvioitavaksi asiantuntijaryhmälle. Käännösprosessin lopuksi hyväksyjä julkaisee termin HealthTerm-järjestelmässä, minkä jälkeen suomenkieliset käännökset ovat epSOS-hankkeen muunnospalvelun käytettävissä.

HealthTermin käyttö THL:ssä

Käännätimme koodistot käännöstoimistossa, mutta käännökset syötettiin HealthTermiin omin voimin, koska halusimme varmistaa käännösten laadun ja korjata ilmeisimmät käännösvirheet jo ennen HealthTerm-järjestelmään vientiä.

Käännösprosessille on nimetty kaksi vastuuhenkilöä, joilla molemmilla on HealthTermissä muiden käyttöoikeuksien myöntämiseen tarvittavat Concept Manager -oikeudet. Käännökset hyväksytään koodistoittain. Kunkin lääketieteellisen koodiston tarkistajana toimii aiheeseen perehtynyt lääkäri ja muidenkin aihealueiden tarkistajat ovat alansa asiantuntijoita. Jokaisen koodiston käännösprosessissa on siis mukana kolme henkilöä ja tarvittaessa myös asiantuntijaryhmä. Kaiken kaikkiaan käännösprosessissa on mukana viitisentoista eri henkilöä.

HealthTerm-järjestelmän tekninen käyttöönotto THL:ssä oli helppoa. HealthTermiä ei tarvinnut erikseen hankkia ja asentaa, vaan käyttöönottoon tarvittiin vain järjestelmän suojattu verkko-osoite sekä oma käyttäjätunnus ja salasana. Teknisesti järjestelmä onkin toiminut hyvin lukuun ottamatta niitä paria päivää, jolloin järjestelmään ei saanut yhteyttä, koska sen verkko-osoite vaihdettiin ilman etukäteistiedotusta käyttäjille. Seuraavassa vielä koottuna ne HealthTermin hyvät ominaisuudet, jotka olemme havainneet käytännön käännöstyössä:

  • Kaikilla käyttäjillä on aina käytössä ajantasainen käännöstiedosto, epSOS-hankkeessa MVC.
  • Käännösprosessiin osallistuvat voivat käyttää järjestelmää kaikkialla, missä internetyhteys on käytettävissä, ja riippumatta kellonajoista.
  • Käyttäjiksi voidaan rekrytoida asiantuntijoita heidän toimipaikkojensa sijainnista riippumatta.
  • Kaikilla käyttäjillä oli mahdollisuus käyttää apunaan järjestelmään erikseen tallennettuja tai internetin kautta käyttöön saatavissa olevia ohjeita ja tiedonlähteitä.
  • Käännösprosessi on iteratiivinen.
  • Hyväksyttyjäkin termejä voi vielä editoida.
  • Kommentit tallentuvat termin yhteyteen, joten kunkin termin käsittelijät pystyvät lukemaan toistensa tekemiä kommentteja myös takautuvasti.
  • Termitietueeseen tallentuvat kaikki termiin kohdistuneet toimenpiteet tekijätietoineen.

Edellä mainituista hyvistä ominaisuuksista huolimatta jo CareComin toteuttamalla viisipäiväisellä käyttäjäkoulutuskurssilla kävi ilmi, ettei HealthTerm ole kovin intuitiivinen toiminnoiltaan. Verkossa olevat käyttöohjeetkaan eivät avautuneet helposti, koska toimintojen ohjeita ei ole kytketty työkulkuihin, vaan toiminnot on kuvattu erillisinä palikoina. Sujuvien työskentelyrutiinien vakiintuminen vaatii siis oikeiden toimintopainikkeiden ulkoaopiskelua ja itse laadittua ohjeistusta muistin tueksi. Käyttökokemuksen lisääntymisen myötä HealthTerm on kuitenkin osoittautunut käyttökelpoiseksi epSOS-hankkeen työvälineeksi.

1Smart Open Service for European Patients - Open eHealth Initiative for a European Large Scale Pilot of Patient Summary and Electronic Prescription (www.epsos.eu)
2www.carecom.dk
3Prosessia kutsutaan myöhemmin tässä artikkelissa lyhyyden vuoksi kääntämiseksi ja sen tulosta käännökseksi.



Kirjoittajista:
VTM Viveca Bergman työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehittämispäällikkönä. Hän toimii Suomen epSOS-hankkeen koordinaattorina. YTK Outi Meriläinen työskentelee THL:ssä informaatikkona ja on Suomen epSOS-hankkeen terminologiavastaava. Meriläinen on Sanastokeskus TSK:n hallituksen jäsen.